Vuonna 1934 perustettiin Viipurin maakunta-arkisto, joka nimettiin vuonna 1945 Savo-Karjalan maakunta-arkistoksi.
Vuonna 1953 sen sijaintipaikaksi tuli Mikkeli. Arkiston nimi muutettiin Mikkelin maakunta-arkistoksi vuonna 1974. Viimeisin muutos tapahtui vuonna 2017, kun Suomen 7 maakunta-arkistoa yhdistettiin Kansallisarkistoon.
Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikan johtajan sijainen, erityisasiantuntija Tytti Voutilainen ohjaa minut huoneeseensa entisen Maakunta-arkiston kiinteistön vuonna 1997 valmistuneessa uudessa osassa. Huoneesta näkee selvästi, että ollaan tekemisissä järjestelmällisyyden kanssa: pöydillä tai hyllyillä ei loju epämääräisiä paperipinoja, vaan kaikki ovat mitä ilmeisimmin – arkistossa!
– Mikkelin erityisasema perustuu (paitsi) Viipurin Maakunta-arkiston ns. luovutettujen alueiden arkistomateriaaliin, avaa Voutilainen.
– Mikkelin arkistoklusterilla – vanhalla Maakunta-arkiston toimipaikalla ja Kalevankankaan Keskusarkistolla – on erityinen asema Kansallisarkiston sisällä.
Vanhan lääninjaon mukaisesti Mikkelissä säilytetään Kymen ja Mikkelin läänien arkistomateriaaleja. Viipurista siirretty Viipurin maakunta-arkiston materiaali muodostaa oman erityisen osansa Mikkelin toimipaikassa. Viipurin maakunta-arkistossa oli vuonna 1939 noin 4 hyllykilometriä aineistoa, tästä Mikkelissä on puolet. Loput ovat venäläisissä arkistoissa Viipurissa ja Petroskoissa. Yhteistyö venäläisten kanssa toimii kuitenkin sopimuspohjalta hyvin.
Pirttiniemenkadun 18 hyllykilometristä käytössä on 16 kilometriä. Kalevankankaalla on tilaa 71 hyllykilometriä, josta käytössä on 41 kilometriä. Kalevankangas täyttyy varsin nopeasti, ellei ns. massadigitointia aloiteta. Kalevankankaan aineisto on peräisin pääosin Helsingistä, muut toimipaikat arkistoivat edelleen oman alueensa aineistot.
– Mikkelin toimipaikan kävijöistä 97 % on suku- ja henkilöhistoriatutkijoita, kertoo Voutilainen.
– Tämä on selvä ero Kansallisarkiston muihin toimipaikkoihin verrattuna.
Luovutettujen alueiden materiaalin lisäksi mikrofilmaus on ollut Mikkelin erityispiirre. Mikrofilmit olivat merkittävä arkistoformaatti aina 1990-luvulle saakka. Ensimmäiset filmit ovat 40-luvun lopulta ja edelleen täysin käyttökelpoisia. 1988 rakennettiin Mikkeliin Suomen ainoa tallefilmien varmuusarkisto. Mikrofilmauksen aloittivat mormonit, joiden perinteisiin kuuluu menneiden sukupolvien perinnön vaaliminen muun muassa sukututkimuksella.
– Mikkeli työllistää 18 vakinaista työntekijää, lisäksi tulevat mahdolliset projektityöntekijät. Kävijöitä – tutkijoita – Mikkelin toimipaikassa Pirttiniemenkadulla käy vuodessa sellaiset 1.400, määrä on kuitenkin selvässä laskussa digitalisoinnin ansiosta, kertoo erityisasiantuntija Tytti Voutilainen.
– Aineistoa on helppo selata verkossa – se säästää myös aikaa ja rahaa, kun ei tarvitse matkustaa mahdollisesti pitkiäkin matkoja.
Voutilaisen mukaan Mikkeliin tullaan oikeastaan tutkimaan vain sellaista aineistoa, jota ei ole verkossa saatavissa. 1.400 kävijää tilaavat kuitenkin noin 4.000 asiakirjaa. Tilauksia voi tutkia Mikkelissä tai kaukolainoina Kansallisarkiston muissa toimipaikoissa. Asiakaspalvelutiloja Mikkelissä on vain Pirttiniemenkadulla.
Nykyään pääosa viranomaisaineistosta syntyy digitaalisena – perinteisiä paperiasiakirjoja syntyy enää vain murto-osa aiemmista määristä. 1990-luvulla alkanut viranomaismateriaalin syntyminen digitaalisena tulee jatkossa syrjäyttämään täysin perinteisen paperisen materiaalin.
Digiaineisto säästää arkistotilatarvetta ja toisaalta vanhan materiaalin digitointi säästää puolestaan aineistoa, koska alkuperäiseen kappaleeseen ei ole enää tarvetta kajota.
Lopuksi erityisasiantuntija Tytti Voutilainen muistuttaa, että kaikki arkistoaineisto on meidän suomalaisten yhteistä kulttuuriperintöä – se kuuluu jokaiselle. Yli 90 % Kansallisarkistonkin aineistosta on julkista ja kaikkien vapaasti käytettävissä, vain pieni osa on käyttörajattua.
Kansallisarkisto – ei vain pelkkä asiakirjavarasto
– Haminan rauhassa 1809 Ruotsi velvoitettiin luovuttamaan Suomea koskevia arkistoja ja asiakirjoja Venäjälle. Keisarin määräys 25.11.1816 synnytti arkistolaitoksen Suomeen.
– Maamme 7 maakunta-arkistoa yhdistettiin vuoden 2017 alussa Kansallisarkistoon.
– Kansallisarkiston tehtävä on ”varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja saatavuus sekä edistää niiden tutkimuskäyttöä”.
– Museot säilyttävät esineitä, kirjastot kirjoja ja arkistot asiakirjoja.
– Kansallisarkiston vanhin asiakirja on 1. lokakuuta 1316 päivätty Kuningas Birgerin ”Turvakirje Karjalan naisille”.
– Kansallisarkisto rahoittaa 11 valtionapuarkistoa, näitä ovat mm. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Työväen Arkisto, Keskustan ja maaseudun arkisto, Suomen Urheiluarkisto sekä Mikkelissä toimiva Elinkeinoelämän Keskusarkisto ELKA.
– Kansallisarkiston Mikkelin keskusarkistossa säilytetään alun perin Helsinkiin arkistoitua materiaalia. Sen nykyisestä 71 hyllykilometristä on täytetty jo 41 kilometriä. Kasvu on jatkossa kuitenkin selvästi maltillisempaa, koska viranomaisaineisto syntyy nykyään digitaalisena.
JT Hartikainen
