Luonnon havainnointi muuttuu siellä vietetyn ajan mukaan.
Ikänsä luonnossa liikkunut Matti Hämäläinen kokee luonnon tärkeäksi joka kantilta. Ympäristön materiaalit, jossa ihmiset elävät ja asuvat, ovat lähtöisin luonnosta.
– Ihminen ja luonto nähdään usein irrallaan toisistaan, mutta niin ei ole. Ruoka, rakennusaineet ja muut materiaalit tulevat luonnosta. Luonnossahan me elämme vaikka ympäristö on muovattu täysin erilaiseksi, Hämäläinen pohtii.
Miehen omiin harrastuksiin tai enemmänkin elämäntapaan luonto kuuluu erittäin tärkeänä osana. Hämäläinen harrastaa metsästystä ja kalastusta. Moni metsästäjä sanoo, ettei tärkeintä ole saalis vaan rentoutuminen luonnossa, niin myös Hämäläisenkin kohdalla.
– Silloin kun huomaa seuraavansa muurahaisten touhuja tai katselevansa tuulessa huojuvia männyn latvoja, niin tietää päässeensä irti arjen tohinasta.
Arjen kiireitä tuo mukanaan perhe sekä harrastusten kautta tulleet vastuutehtävät. Hämäläinen kertoo jousiammunnan olevan hänen henkireikä.
– Olen harrastanut sitä todella pitkään. Intohimoni lajia kohtaan huomattiin Mikkelin Jousiampujat ry:ssä ja nyt olen siellä varapuheenjohtajana. Lisäksi olen erittäin tyytyväinen, kun saan olla mukana viemässä lajia eteenpäin.
Toinen merkittävä ja mielenkiintoinen pesti on Suomen jousimetsästäjäin Liitto ry:n jäsenlehden päätoimittajana. Jotta kalenteri ei pääse tyhjentymään, niin päivisin Hämäläinen opiskelee Xamkissa ympäristöteknologiaa ja tarkoituksena on päästä työskentelemään luonnossa.
– Kai sitä viimeistään eläkeukkona voi viettää kaiken vapaa-ajan metsän siimeksessä, mies naurahtaa.
Harrastusten ja koulutuksen tuomien haasteiden mukana Hämäläinen on huomannut asenteen ratkaisevan paljon.
– Oli kyse metsästyksestä, koulusta tai työelämästä, niin hyvällä asenteella pääsee pitkälle. Ongelmiin ei pidä takertua, vaan ne pitää pyrkiä ratkaisemaan. Ja tietenkin täytyy pitää hauskaa, Hämäläinen kiteyttää.
Liikkuessaan luonnossa ihmisen kädenjälki on nähtävissä muun muassa hakkuualueina sekä roskien lisääntymisenä. Metsien harventaminen ja hakkuu muuttavat eläinten käyttäytymistä.
– Eläinten kulkureitit muuttuvat, syömäpaikat vaihtuvat ja linnut vaihtavat pesäpaikkojaan. Erittäin huolestunut olen kuitenkin mikromuovista tai muovista ylipäätään. Sitä käytetään tällä hetkellä melkein kaikessa mitä ihminen valmistaa.
Uusimpien tutkimusten mukaan myöskään Suomen vesistöt eivät ole säästyneet mikromuovilta.
– Meidän ei auta muuta kuin ratkaista asia. Tulevaisuudessa haluan olla työni puolesta mukana ratkaisemassa tämän kaltaisia ongelmia, Hämäläinen toteaa.
Luonnossa liikkumisesta ja oleilusta on noussut viimevuosina megatrendi. Jokainen hakee kokemuksia rikkomalla omia rajojaan yöpymällä tai vaeltamalla luonnossa. Hämäläisellä on luontoon erityinen suhde.
– Näen asioita luonnossa monesti eri tavalla kuin muut. Kun on liikkunut luonnossa paljon, oppii erottamaan sellaisia asioita, joita ei ensisilmäyksellä näe.
– Luonto on yksinkertaisesti hyvä paikka, eikä siellä ole niin sanotusti mikään vinksallaan.
