Kuntouttava hevostoiminta opettaa kokonaisvaltaista läsnäoloa.
Anu Marttinen valmistui eläinavusteiseksi valmentajaksi. Vaikka virallinen tutkintonimike on hienosti ratkaisukeskeinen neuropsykologinen eläinavusteinen valmentaja, Marttinen tituleeraa itsensä maanläheisesti turpaterapeutiksi.
– Opiskelimme pääasiassa eläinten kieltä ja mieltä. Käytännössä harjoittelimme lukemaan milloin hevoset ja koirat ovat tyytyväisiä ja kuinka ne reagoivat uusiin tilanteisiin ja ihmisiin. Hevoset lukevat ihmistä ihan hirveän helposti, Marttinen toteaa.
Hän selventää, että ihminen on hevoselle laumanjohtaja. Jos ihminen pelkää, hevonen olettaa, että se johtuu jostain suuresta vaarasta. Jotkut hevoset voivat tulkita asian niin, ettei ihminen olekaan laumanjohtaja ja asettuvat itse kyseiseen rooliin.
– Jos 600 kiloinen hevonen tulee päälle ja päättää, että sinähän väistät, tilanteet voivat olla vaarallisia. Tätä me juuri opettelimme. Eli oman kropan käyttöä ja vaikutusta hevosen liikkeeseen ja läsnäoloon.
Turpaterapeutti opiskeli myös eläimen käyttöä lapsen ja nuoren tunnekasvatuksessa. Toisin sanoen, jos lapsella on ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä, eläimen kanssa on helppo harjoitella, kuinka tulla toimeen toisten ihmisten kanssa.
– Eläin ottaa ihmisen vastaan juuri sellaisena yksilönä joka hän on. Sillä ei ole ennakko-odotuksia ihmistä kohtaan. Myös tämä vahvistaa lapsen ja nuoren itsetuntoa.
Eläinterapeutit opiskelivat myös neuropsykologiaa. Valmentajan ohjauksessa esimerkiksi ADHD:tä sairastavat lapset voivat opetella hevosten avulla itsehillintää.
– Jos ihminen on äänissä ja liikkeissään äkkipikainen, niin hevonen väistää koko pakettia. Eläimen kanssa on pakko opetella hillitsemään itseään. Sen jälkeen se on paljon helpompaa myös ihmisten kanssa.
Yhtälailla autistiset lapset voivat rohkaistua ottamaan kontaktia muihin ihmisiin.
Yksi opiskeltava asia oli eläimen merkitys ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Ihmisen oksitosiini-taso nousee eläimen lähellä. Kun ”halihormoonin” määrä nousee, kortisoli-taso laskee, joka vaikuttaa positiivisesti verenpaineeseen ja sydämen sykkeeseen. Yksi hyvä esimerkki on koiran kanssa ulkoilu. Ei tarvitse kävellä pitkää matkaa, kun vastaan tulee hymyilevä ihminen.
– Terapiaeläin voi olla vaikka kultakala. Minä olen erikoistunut hevosiin. Ryhmästämme valmistui eräs henkilö, joka kiertää päiväkoteja kanan kanssa.
Marttisen tarkoituksena on aloittaa tilalla hevostoiminta, joka tarjoaa perusratsastustunteja, maasta käsittely-kursseja ja kuntouttavaa hevostoimintaa. Kuntouttavassa toiminnassa ei kuitenkaan välttämättä ratsasteta.
– Sekin on aika huisi kokemus, kun lapsi juoksuttaa kentällä irrallaan olevaa ponia, joka matkii häntä. Olen nähnyt lapsilla todella yllättyneitä ilmeitä, kun poni ottaa heidät laukalla kiinni. Ne ovat sykähdyttäviä tilanteita myös itselleni, Marttinen päättää hymyillen.
