Raimo Ahola ja Oili Kemppi tykkäävät lomailla säännöllisesti Mikkelin Haukivuorella.
Tavallaanhan eläkeläisillä ei lomia ole, mutta verrattuna arkieloon hyvinkääläisessä kerrostaloyksiössä, luvassa on aina varsinaista luksusta.
– Täällä on yli puolet enemmän tilaa kuin kotona. Sen lisäksi saamme lämmittää saunaa ja tulikiviuunia sekä tehdä pihahommia. Se on oikein hyvää vastapainoa tavalliselle arjelle keskellä kaupunkimiljöötä, he toteavat majapaikan hyviä puolia luetellen.
Mökkipaikka on tullut heille tutuksi jo vuonna 2002. Syy miksi he vuokrasivat juuri kyseisen paikan, oli se että Kyyveden rantaan on matkaa ainakin 300 metriä.
– Meillä oli ensimmäisellä kerralla mukana tyttäreni kaksi 6-vuotiasta lasta, eikä heitä tarvinnut vahtia ihan jatkuvasti. Olemme jääneet tähän asukkaiksi ja tämä on meille vähän kuin toinen koti. Laskin mökkikirjasta, että tämä on jo 28. kerta, joten on tässä jo nurkkiin totuttu, Oili kertoo.
– Käymme täällä vuoden aikana vähintään kaksi kertaa. Viime kesänä olimme täällä pari viikkoa, Raimo täsmentää.
Pariskunnan päiväohjelmaan kuuluu ihan tavallista elämää, aamupaloineen, postinhakureissuineen, television katsomisineen.
– Minä herään ensimmäisenä. Syön puuron, katson uutiset ja säätiedot ja menen vielä takaisin nukkumaan. Siinä vaiheessa Raimo ei ole vielä noussutkaan, Oili naurahtaa.
– No, en minä viitsi suutani puuron takia polttaakaan, mies tokaisee.
Isännän talvisiin rutiineihin kuuluu leivinuunin lämmittäminen.
– Tuota saunaa on niin mukava lämmittää. Meillä ei ole kotona omaa saunaa ja viimeksi ole istunut löylyissä heinäkuussa, hän sanoo.
Mökkiläiset aikovat käydä Haukivuoren tukikohdassa niin pitkään, kuin he pääsevät vielä itse liikkumaan.
– Kyllä täältä joskus harmittaa lähteä kotiin. Jos ei välillä lähde pois, niin ei tänne pääse takaisin, he naurahtavat.