Yrittäjyyskasvatus tähtää käytännön toimintaan ja yritteliäisyyteen.
Mikkelin alueen koulujen 6. luokkalaiset tutustuvat ensi viikosta alkaen talouden ja työelämän oppimisympäristöön Yrityskylään, jossa he pääsevät harjoittelemaan aikuisten elämää oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Yrittäjyyskasvatus on vahvasti mukana myös Rahulan koulun arjessa. Kun rehtori Katariina Vilen innostui pari vuotta sitten opiskelemaan aihetta, niin myös oman koulun oppilaat pääsivät heti mukaan käytännön opetukseen.
Koululla on vietetty yrittäjäviikkoa ja järjestetty äideille Hemmotteluilta. Yrittäjäviikon aikana oppilaiden vanhemmat kävivät koululla kertomassa omista ammateistaan ja oppilaat tutustuivat paikallisten yrittäjien toimintaan. Hemmotteluilta oli puolestaan täysin oppilaiden itsensä järjestämä.
– Se oli sitä ihan perinteistä yritystoiminnan suunnittelua. Oppilaat suunnittelivat kaikki toteutettavat palvelut aina tiedotuksesta lähtien. Minun mielestäni yrittäjyyskasvatus tähtääkin nimenomaan käytännön toimintaan ja yritteliäisyyteen, Vilen toteaa.
Vilenin mukaan tapahtuma oli todella suosittu. Ei ihme, sillä äidit pääsivät illan aikana asiakkaiksi kampaamoon sekä hieronta- ja rentoutuspisteeseen. Oppilaat pitivät huolen myös kahvilasta, jonka tarjoomuksista he vastasivat itse.
– Kaikki tilaisuudet tarjotaan aina koko kylälle eli mukana oli muitakin kuin vain oppilaiden äitejä. Lapset olivat itse todella innostuneita ja motivoituneita. Heistä näki, että he olivat ylpeitä osaamisestaan.
Toteutetut teemajutut olivat koko koulun hankkeita. Pienen koulun etuna on joustavuus. Jos jotain halutaan järjestää, se onnistuu aina.
Vilenin mukaan tapahtumat synnyttävät oppilaissa innostumista ja motivoitumista, kouluviihtyvyyttä lisäten. Kaikkinensa se on muuttanut tekemisen kulttuuria, tiivistäen samalla koko koulun yhteishenkeä.
– Tämä on mitä parhainta oppilaiden osallistamista. Se opettaa vastuunkantamista, sinnikyyttä ja pitkäkestoista tekemistä. Nimenomaan vastuuta omasta tekemisestä.
Yrittämiseen yhdistetään aina raha. Vilen sanoo, ettei sekään ei ole poissuljettua, jos sillä voidaan kartuttaa kevätretkirahastoa. Alakoulupuolella kyse on kuitenkin enemmän uuden luomisesta ja yritteliäisyyden opettelusta.
– Yrittäjyyskasvatuksessa on keskeisintä itseohjautuvuus. Toisaalta se kehittää myös oppilaiden ongelmanratkaisutaitoa sekä sosiaalisia vuorovaikutustaitoja.
Kokemusten innoittamana koulussa on lähdetty toteuttamaan yhtenä osana yhteistoiminnallista oppimista, joka perustuu vuorovaikutukseen. Käytännön esimerkkinä kaikissa luokissa istutaan ryhmittäin.
– Enää ei puurreta yksin, vaan oppilaat saavat keskustella keskenään ja kehittää ajatuksiaan. Tehtäviä jaetaan ja ryhmissä autetaan toisia.
Rehtori myöntää, että yhteisöllinen malli vaatii selkeät pelisäännöt ryhmässä työskentelylle. Kaikille on jaettu roolit eri tehtävien mukaan.
– Ajatuksena on, että jokainen oppilas ymmärtäisi oman työpanoksensa hyödyttävän muita ja muiden uurastuksen auttavan häntä itseään. Koulumme slogankin on osuvasti ”positiivisesti ryhmässä oppien”.
Luokissa on käytössä palkitsemisjärjestelmä, joka perustuu positiivisten pisteiden keräämiseen. Niitä voi saada esimerkiksi hyvästä käytöksestä. Onnistumisia kerätään yhdessä ja palkinto tulee koko ryhmälle.
