Kaartilan mallaspossut syövät mäskiä ja leikkivät palloilla.
Kaartilan tilalla Juvalla kasvavat mallaspossut. Possujen ruokavalioon kuuluu Saimaan juomatehtaalta tuleva oluenvalmistuksen sivutuotteena syntyvä mäski. Sana mäski synnyttää varmasti monelle negatiivisen mielikuvan. Kaartilan yrittäjä Jouni Kaartinen kuitenkin oikoo myös allekirjoittaneen ajatuksen juoksua.
– Mäski on vähän kuin huonosti haudutettua kaurapuuroa. Se on karkeaksi rouhittua ja keitettyä viljaa, josta on poistettu sokeri, Kaartinen kertoo.
Kyseinen tuote on kuulemma possujen mieleen ja se maistuukin niille erinomaisesti.
Mallaspossua on saatavilla Mikkelin kauppahallista Maalaispuodista sekä juuri avatusta verkkokaupasta. Kaartinen tietää kertoa, että pohjoisin ravintola, jossa mallaspossua on tavattu, sijaitsee Levillä. Hänen mukaansa myös arvostettu kokki Henri Álen on kehunut mallaspossua julkaisuissaan.
– Olemme toimittaneet hänen ravintoloihin mallaspossua parin vuoden ajan. Maku on erilainen kuin tavallisessa sikalassa kasvaneen possun kohdalla. Tämä on huomattu myös ravintoloissa.
Maun salaisuus on Kaartisen mukaan ravinto sekä liikunta. Liikunta vaikuttaa lihan rakenteeseen, niin että itse lihakseen kertyy myös rasvaa.
– Nykyään vältellään rasvaa ja jo pelkkä sana aiheuttaa negatiivisia mielikuvia. Fakta on kuitenkin se, että rasva antaa lihalle sen maun, Kaartinen muistuttaa.
Mies toteaa joulun saavan lihan liikkeelle ja sen olevan sianlihan myynnin sesonkiaikaa. Kinkku on perinteinen joulupöydän herkku, mutta Kaartinen naurahtaa hänen uhmaavan perinteitä ja suosivan possun etulapaa.
– Se on mehevämpi, koska se sisältää enemmän rasvaa, mies toteaa.
Kaartilan mallaspossuilla on isännän mukaan hyvät oltavat. Aikaisemmin sikalana toiminut tila on vähentänyt possujen määrää, joten niillä on enemmän liikkumatilaa eläintä kohti ja karsinoista löytyy virikkeitä.
– Pallot vaikuttavat olevan niiden mieleen, joskus yhdessä karsinassa saattaa olla viisikin palloa, kun ne aina karkailevat, Kaartinen kertoo hymyillen.
Possut ovat laumaeläimiä ja ne tunnistavat oman lauman jäsenet hajun ja äänen perusteella. Tilan isäntä on kuulemma osa kalustoa eivätkä eläimet reagoi hänen läsnäoloonsa juuri mitenkään.
– Jos tulen sikalaan yksin, niin korvakaan ei heilahda. Kun mukanani on joku vieras, niin ne reagoivat heti eri tavalla.
Kaartinen hakee possut itse Puumalasta, jossa emakot saavat elellä ja porsia vapaana. Kesällä ne saavat toteuttaa itseään kaivelemalla mutakuoppia.
– Vien ne itse myös teurastamoon. Tutussa laumassa ja autossa ne monesti nukahtavat. Possut eivät kohtaa muita eläimiä, joten ne eivät joudu stressaamaan uusista tuttavuuksista, Kaartinen selventää.
Mies kertoo olevansa erittäin hyvillään nuorten kiinnostuksesta ruokaa kohtaan. Mielikuva siitä, että ruoka on vain ruokaa alkaa väistyä.
– Nuoriso on oikeasti kiinnostunut ruoanlaitosta ja sen alkuperästä. Tämä on ollut erittäin positiivinen asia huomata, Kaartinen lopettaa hymyssä suin.
