Kirjanpainaja leviää myös nuorissa kuusikoissa

|

Kirjanpainajan valtaaman puun tunnistaa ruskeasta purusta, jota voi esiintyä vihreälatvuksisessa yksilössäkin. Purua ei kuolleessa puussa enää ole. Kuva: METSÄKESKUS / HENNA HÖGLUND

Tuholaisia on tavattu paikoin runsaasti.
VIRPI KONTINEN

Kaarnakuoriaisiin kuuluva kirjanpainaja on merkittävin metsätuholainen eteläisessä Savossa, arvioi metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen Metsäkeskuksesta.
– Todella paljon niiden esiintymiä on ollut tänä vuonna Mäntyharjulla sekä merkittävästi Mikkelissä ja Juvalla, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja Mikkelin, Savonlinnan, Puumalan, Juvan ja Mäntyharjun feromonipyydysverkoston perusteella.
Ennen kirjanpainajat levisivät tuulenkaadoissa, mutta nyt tilanne on toinen. Etelä-Savossa on varttuvaa kuusimetsää, joka on tänä kesänä kärsinyt litteäksi juuristot jättävästä kuivuudesta sekä ilmaraot sulkevasta kuumuudesta. Kuumuus on myös kasvattanut kirjanpainajien määrää.
– Kun ensimmäinen sukupolvi pesi kuoren alle, se pystyi perustamaan vielä uusioperheenkin, Ylioja selventää.
Kirjanpainajakannoille altistavat myös uusien hakkuualueiden rajakasvustojen saamat valoshokit.

Ylijoki lisää, että Etelä-Savossa on esiintynyt harvakseltaan muita kaarnakuoriaislajejakin: kuusentähtikirjaajia, pystynävertäjiä ja aitomonikirjaajia. Viimeksi mainittuja on havaittu kuivettuneissa kuusenlatvoissa viime syksystä alkaen.

Kokkonen kertoo, että metsää tuhoavista lahottajasie­nistä yleisin Etelä-Savossa on juurikääpä, josta on kuusen ja männyn omat alalajit.
Käävän vaurioittaman puun kaataa usein myrsky, mutta esiintymiä on havaittu metsänhakkuissakin. Myös esimerkiksi aitomonikirjaajat voivat syntyä juurikäävän seurauksena tai sen edeltäjinä.
Vaikka juurikääpä on tavallinen metsän laji, sen yleistymistä on torjuttava. Maanomistajien pitäisi vaatia, että kääpää torjutaan kantokäsittelyillä.
– Jos niitä ei tehdä, käävillä on liian hyvät mahdollisuudet saada itiönsä lentämään, kun lämpötila kohoaa vähintään +5 celsiusasteeseen, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Eeva Terhonen.

 

Etelä-Savon v. 2021 kirjanpainajaseuranta

Määrä noin/hakkuuaukko
Mikkelin koillispuolen piste    11 000
Mikkelin kaakkoispuolen piste 7 000
Etelä-Savon rajaseutujen
lähistöjen pisteet                      5 000

Kuusia jokeen ja altaita linnuille

|
Erkki Kiukkaan rakentamat kosteikot tuovat elämää entiselle Lietjärvelle Mikkelin pohjoispuolella. PETRI P. PENTIKÄINEN Vielä 1940-luvulla tällä paikalla oli Lietjärvi, sitten se kuivattiin viljelyspelloiksi kuntalaisten ...

Saimaa Geopark kutsuu luontoon

|
Saimaan hyväksyminen osaksi Unescon Geopark-verkostoa on antanut potkua alueen matkailun kehittämiselle ja tuonut siihen uutta ryhtiä. Vuonna 2021 Unescon statuksen saanut Saimaa Geopark syntyi ...