Viimeinen lähtö veturitallista

|

Viimeistä vaunua käännetään, kohta on aika jättää dieselintuoksuiset hyvästit. Kuva: Markku Nummelin

Mikkelin veturitallin ura alkuperäisessä tehtävässään alkaa olla ohi.

Ensimmäinen veturi liikkui Mikkelissä 4.12.1887, kun Savon rataa vasta rakennettiin. Veturit tarvitsivat tietysti myös tallin, jollainen rakennettiin Mikkelin ratapihan länsipäähän.
134 ja puoli vuotta myöhemmin, sunnuntaina 17.4.2022 poistui Mikkelin veturitallista toistaiseksi viimeinen kalustoyksikkö. Kunnian sai Porvoon Museorautatien Lättähattu numero 4207. Se oli kahden lajitoverinsa kanssa talvisäilytyksessä veturitallissa, jolle on koittamassa kokonaan uusi aika.
Savon radan rakentamisesta vastannut piiri-insinööri Brander tuskin ajatteli, että joku päivä veturitalli on turha, ja sen ympärille rakennetaan jotain ihan muuta.

Mikkeli oli Savon radan ensimmäisinä vuosikymmeninä radan varikoiden hallinnollinen keskus. Mikkelin varikkotoimintaa pienennettiin 1925, ja hallinto siirtyi Pieksämäelle 1938.
Mikkelin tallin merkitys väheni, kun Savon rata sai raskaamman kiskotuksen ja sen myötä isommat veturit. Marraskuun lopulla 1923 veti tällainen uusi iso K3-veturi (myöhemmin Tv1) numeroltaan 713 peräti 54-vaunuisen tavarajunan Mikkeliin. Entistä useammat junat ajoivat jatkossa Mikkelistä vain läpi, ja myös veturimiesten virkoja siirrettiin Pieksämäelle.

Uudet veturit olivat liian raskaita myös Mikkelin veturitallin alkuperäiselle kääntöpöydälle, ja se uusittiin. Mikkelin Sanomat kertoi 1923, että Linnanmäen ”hiekkahaudalle” rakennettiin väliaikainen kääntöpöytä käytettäväksi siksi aikaa, kun veturitallin pöytää suurennettiin.
Ratamestari Rytkösen johdolla tehdyn Mikkelin varikon uuden pöydän pituus oli 20 metriä.

Vaikka Mikkeliin päättyvät ja Mikkelistä lähtevät junat vähenivät, veturitallilla hyörinä jatkui silti, sillä Mikkelissä oli laaja teollisuusraiteisto. Mikkeliin sijoitetut järjestelyveturit hakivat vaunukuormia Pursialasta, Rokkalasta ja Grahnilta.
VR:llä oli nykyisen kauppakeskus Setrin kohdalla kyllästämö, josta lähti ratapölkkyjä maan rataverkon käyttöön.
Liikenne Savon radalla yleensäkin kasvoi, ja vuonna 1927 päätettiin, että Mikkelin veturitalliin tarvitaan sittenkin lisää tilaa.
Ensimmäisen kerran tallia laajennettiin jo 1896, jolloin tehtiin yksi pilttuu. Myös 1909 lisättiin pilttuita. Lopulta niitä oli yhdeksän.

Teollisuusraiteiden liikenteen hiipuessa veturitalli jäi 2000-luvulla ratakoneiden ja satunnaisen museokaluston majaksi.
Vuosina 2023–2025 veturitallin ympärille on tarkoitus rakentaa Suur-Savon toteuttama uusi Prisma, ja ainakin osa tallista pääsee mukaan kauppakeskuksen kokonaisuuteen.

Petri P. Pentikäinen

SM-kisat tähdittävät kesäkautta

|
Motoparkin puitteet sopivat järjestäjien mielestä erinomaisesti yleisöystävällisen rallisprintin seuraamiseen.   JARNO LAATIKAINEN Autourheilupiireissä on yleisesti tiedossa mikkeliläisten osaaminen SM-rallien järjestäjänä. Viime keväänä ensimmäistä kertaa ...