Mikkelin Jukurit jo hyvästeli sen. Vielä muutaman vieraan jäähyväiset ovat jäljellä. 27. marraskuuta lähestyy. Tuon illan ottelu on jo liki loppuunmyyty. Jaakko Tähtisen piirtämän Tampereen Jäähallin historian viimeinen pääsarjaottelu, kun Tappara ja HPK kohtaavat. Oli pakko ostaa liput jo kuukausi sitten.
Tampere on Suomen jääkiekon syntymä- ja pääkaupunki, jonka seurahistoria on huikea. Suomen ensimmäiseen jäähalliin liittyy poikkeuksellinen määrä suurta ajateltavaa.
Arvokasta on jo sekin, että alusta loppuun asti pääsisäänkäynnillä ovat loistaneet kirjaimet ”Jäähalli”. Pyhää paikkaa ei koskaan myyty Vaihtuvan Sponsorin Nimi Areenaksi. Uuden tapahtumapalatsin nimi ehti vanhentua ennen kuin yhtäkään tilaisuutta on järjestetty.
Mitä kaikkea muuta loppuu, kun Hakametsän valot sammuvat marraskuisena iltana? Youtubessa on time lapse -video Hakametsän parkkipaikan tyhjentymisestä pelin jälkeen. Kiihkeydessään tälle ruuhkalle ei löydy verrokkia mistään. Älä nys siihen änkee!
Uudelle hallille ei mennä autolla ollenkaan. Ei kuulla, kun kuuluttaja Petri Kääriäinen ääntää terävästi ”rekisteri se ja se, valot palavat”.
Loppuu myös ikiaikainen liikennelaitoksen järjestämä onnikkavuoro hallille ja takaisin. Jää muistoihin se, kun vakiokuljettaja yrittää komentaa taakkeppäin, eikä kekään liikahda. Kyseisessä paluuvuorossa on tunnelmassa ollut vain seitinohut ero sillä, onko peli hävitty vai voitettu. Tartteeko sitä ny.
Entä saako uudella areenalla mustaa pualukkahillolla? Tai valmiiksi kymmeniin kuppeihin annosteltua pehmistä?
On nykymaailmassa kunnioitusta herättävää, että joku asia on saanut palvella tarkoitustaan 56 vuotta ja vähän päälle.
Seurasin ensimmäisen pelini vuonna 1988 korkeimmalta mahdolliselta paikalta, legendaarisen puukatsomon ylimmältä riviltä. Pikkukaupungista tulleelle se oli kuin olisi puolivälissä taivasta.
Hallin katossa loistava lampputaulu rullaavine teksteineen oli jotain mannermaista. Tauoilla telkkarit käytävillä toistivat edellisen erän maaleja.
Suomen jääkiekkomuseo on itseoikeutetusti Tampereella. Talletetaanko sinne myös klassinen Jäähallin järkkäri? Nyn nousette seisomaan taka meette kotio kuuntelemaar ratiosta, komensi yksi kerran, kun seisomakatsomoissa alkoi olla ahdasta.
Näköispatsaansa ansaitsisi myös hallin kuuluisin katsoja, Palo-Pena.
Kun taannoin tein juttua hallin 40-vuotisjuhlasta, kokeneet jäänhoitajat kertoivat Tšekkoslovakiasta saapuneen lähetystön vaikuttuneen jään laadusta. Heille annettiin pyynnöstä kotiin viemisiksi pullo nestettä, josta jää oli tehty. Ihan tavallista kaupunkir raanavettä. Sittemmin on hallin jää pehmennyt, kaiken tekniikkavarustelun lämmittäessä tiloja.
Elämää suuremman jäähallin tuleva kohtalo oli pitkään epäselvä, mutta nyt näyttää siltä, että jää säilyy, vaikka käyttötarkoitus muuttuu. Kyllä Jäähallissa pitää jää olla.
Olen nähnyt Hakametsässä kymmeniä otteluita, joista ei lopulta ole jäänyt mitään erityistä mieleen. Mutta muistan hallin.
Kiitos 1965–2021.
Petri P. Pentikäinen
