Ostin paikalliselta sähköyhtiöltä vuonna 2018 aurinkopaneeleita 28 kpl asennettuna. Vuonna 2019 ostin lisää 8 kpl samalta toimittajalta myös asennettuna. Tällä hetkellä paneeleita on 36 kpl varastorakennuksen katolla, erillisille telineille asennettuna.
Paneeleiden teho on nykyisellään 9,7 kW. Kokonaistuotantoa paneeleista sain vuoden 2020 aikana 7959 kWh. Toukokuun ja lokakuun välisenä aikana ei omakotitaloni sähkölaskussa ollut ostetun energian kustannusta, ainoastaan perusmaksu 34 eur/kk ja yön aikana kuluttamastani sähköstä siirtomaksua 7,17 senttiä/kWh.
Kesäkuussa 2019 olin lääkärikäynnillä Mikkelissä, ja tullessani kotiin oli palokunta käynyt sammuttamassa aurinkosähkölaitteista alkaneen tulipalon. Palon aiheutti liian ohuet sähköjohdot ja tekninen työvirhe. Onneksi oli muuta väkeä paikalla jotka tunsivat savun hajua ja hälyttivät palokunnan. Muutoin olisi palanut paneelit, polttopuut ja koko varasto-/autotallirakennus noin 70 m2.
Olin saanut nauttia aurinkopaneeleiden tuotosta vain kolme kuukautta. Jälkitarkastuksessa ilmi tulleita puutteita ei ollut korjattu. Johtoja ei ollut merkitty asianmukaisesti, johdoissa oli liian ohuita ja maadoitukset puuttuivat osin, ja invertteri oli liian pieni. Virheet korjattiin noin 2 kuukauden kuluttua, jolloin sain uuden 10 kW:n invertterin sekä suuremmat virta- ja turvakytkimet.
Olen itse huolehtinut paneeleiden puhtaudesta ja lumettomuudesta, onhan kyseessä kohtalaisen suuri investointi. Jo parin sentin lumikerros estää paneeleiden energian tuoton. Nykyisellä tuotannolla ja hinnoittelulla tekemäni investointi maksaa itsensä taikaisin 23 vuodessa.
Suur-Savon Sähkön yrityskiemurat
Suur-Savon Sähkö Oy:n tytäryhtiöitä ovat Järvi-Suomen Energia, Lumme-Energia ja Elvera.
Lumme-Energia laskuttaa kulutuksesta sähköenergian, Elvera on kaapelointiasennusyritys. Pääyhtiö Järvi-Suomen Energia laskuttaa perusmaksun sekä sähkön siirtomaksun. Lokakuussa viime vuonna perusmaksuun tuli korotusta 3,56 euroa kuukaudessa, nykyinen maksu on 37,56 eur/kk. Siirtomaksu, sähkövero sekä alv kustantavat lokakuusta 2019 alkaen 7,17 senttiä/kWh.
Suur-Savon Sähköllä on asiakkaita 102.000 kpl, osakemäärä noin 74.000 kpl. Vuonna 2015 yhtiö maksoi osinkoa 20 euroa osakkeelta, viime vuodelta osinkoa maksettiin 110 euroa/osake, eli varsin tuottoisaa näyttää sähkön tekeminen olevan kun jaettava osinko on viidessä vuodessa nostettu 5,5 kertaiseksi!
Osakkeet jakautuvat kunnille ja kaupungeille: Mikkeli reilut 10.000 osaketta, Savonlinna myös noin 10.000 kpl, Juvan kunta noin 6500 osaketta. Viime vuoden osinkotuotot Mikkelille ja Savonlinnalle pyöreästi 1,1 miljoonaa euroa, Juvalle noin 700.000 euroa.
Suur-Savon Sähkön suurin osakkeenomistaja on Suur-Savon Energiasäätiö, joka omistaa 16.000 osaketta ja tulouttaa viime vuodelta hulppeat 1,7 miljoonaa euroa osinkona. Säätiöllä on varallisuutta noin 60-100 miljoona euroa. Säätiö on vuosittain jakanut avustuksia, muun muassa voimaloille sekä viime vuoden aikana asiakkaille yhteensä noin 150.000 euroa, jotka ottivat energian lähteeksi aurinkopaneeleita. Tekoa uutisoitiin näyttävästi, kuitenkin sen osuus säätiön varoista on mitättömän pieni.
Säätiötä hallitsee valtuuskunta, jossa on 29 jäsentä. Mielestäni riittäisi 10 jäsentä. Valtuuuskunta kokoontuu kahdesti vuodessa. Lieneekö kokouspalkkio 1000 vai 200 euroa?
Säätiön kokousasiat ovat salassa pidettäviä, ei julkaista mediassa. Säätiön kohdalla askarruttaa myös se, mahtaako se maksaa valtiolle veroa saamastaan osingosta, omaisuudesta ja kiinteistöistä.
Kannattaisiko samalla verottajan puolesta selvittää muidenkin säätiöiden verotus osinkotuloista? Häviääkö valtio nykyisten lakien vuoksi puhdasta rahaa miljardeja euroja?
Eräänlaisia veronkiertojärjestelmiä on muun muassa vakuutuskuoren taakse laitettavat osingot. Järjestelyt eivät ole tasavertaisesti kaikkien kansalaisten saatavilla.
Tämä on esimerkki yhdestä sähköyhtiöstä ja sen toiminnasta Suomessa. Energia on välttämätöntä, ja siksi jokainen kansalainen on riippuvainen energiaa tuottavista yrityksistä.
Terveisin, 82-vuotias papparainen, jonka toinen jalka on jo haudassa ja toinen jalka haudan partaalla,
Kyösti Matiskainen,
Juvan kunnasta.
