Saunalla on sijansa ruoanvalmistuksessa

|

Näinkin perinteisen kiuaslenkin voi koostaa. Kuva: SOK/Yhteishyvä.

Jokaiselle suomalaiselle on selvää, että sauna, makkara ja olut on lähes yhä pyhä kolminaisuus kuin kirkko, öylätti ja ehtoollisviini. Sauna on ollut perinteisesti myös ruoanvalmistuspaikka.

Hurjimmat väitteet kertovat saunan tarinan alkaneen siitä, kun kyläyhteisön yhteistä miehenmentävää ja vielä lämmintä holvimaista leivinuunia puhdistettiin sisäpuolelta kosteilla lehdeskimpuilla. Pian huomattiin, että tästähän voisi kätevästi muokata saunan sydämen, kiukaan. Ja ei kun saunomaan!

Vielä kuulee ukin siellä tai vaarin täällä palvaavan kinkkuja ja muita lihoja mökin pihasaunassa. Mutta tuo kokkijoukko harvenee vuosi vuodelta. Eri puolille Suomea on tällä vuosituhannella sen sijaan syntynyt tukuittain kaupallisia palvaamoja. Nämä on suunniteltu jo alun perin lihatehtaiksi, joissa vain yksi prosessin osa on palvaus.

Perinteinen palvaushan on käytännössä savustamista, jossa eri keinoin suolattu liha kypsennetään myöhäissyksyllä savun, kosteuden ja lämmön yhteisvaikutuksella 60 – 90 asteisessa saunassa. Lihat riippuvat ilmavasti katosta ja niistä tippuva neste – tavallisimmin rasva – kerätään astioihin, että saunaa voitaisiin muina aikoina käyttää myös saunomiseen.
Ehkäpä suosituin ruoanlaittotapa kiukaalla on alumiinifolioon tai pussiin kietaistu saunalenkki. Myös katosta riippuvaa kypsennystasoa voi käyttää, jos epäilee nyytin vuotavan ja pilaavan kiuaskiviä.

Kuvamme tapauksessa perinteinen lenkki, olipa se minkä värinen tahansa, on ympäröity 400 grammalla pakastevalkosipuliperunoita, 200 grammalla pakasteherneitä ja maustettu mustapippurirouheella sekä kuorrutettu juustoraasteella. Makkaran viiltoihin on aseteltu juustosiivuja. Reilun vartin kun malttaa kypsentää kiukaalla, voikin jo herkutella lisäämällä vaikkapa kevätsipuleita ja tuoreita tomaatteja – sinappi ja/tai ketsuppi kuuluvat nekin asiaan.

Tuolta pohjalta voi sitten itse kukin säveltää: vaihtaa lenkin grillimakkaraksi, valkosipuliperunat ranskalaisiksi tai vihannessekoitukseksi – mutta se kylmä olut on ja pysyy!

JT Hartikainen

Ravustamaan pääsee ken haluaa

|
Tiesitkö, että metsähallituksen vesistöihin voi kuka tahansa ostaa ravustusluvan? Ravustus ei kuulu sinällään jokamiehen oikeuksiin, vaan se vaatii aina luvan. Kaikilla 18 – 64 ...

Juhannus on maallisten juhlien juhla

|
Juhannusta on vietetty jo muinoin vuoden valoisimman ajankohdan, kesäpäivänseisauksen aikaan. Juhlan nykyajankohta on kuitenkin hieman monimutkaisempi juttu. Kristinuskon kaavassa juhannus on Johannes Kastajan syntymäpäivä, ...

Pääsiäisenä parasta pöytään

|
Pääsiäinen on monen mielestä kirkkovuotemme suurin juhla: silloin pistetään parasta pöytään! Viimeisimpinä vuosisatoina tämä on näkynyt siten, että pääsiäisruokien raaka-aineet ovat sieltä kalleimmasta päästä: ...

”Lasi on aina lasia”

|
Lasialan ammattilaiset juhlivat 20-vuotista taivaltaan. Yrittäjänkadulla sijaitseva Lasitusliike Lasi-Saranki Oy täytti syyskuussa 20 vuotta. Alun perin yrityksen laittoivat pystyyn isä Matti ja poika Antti ...

Hautakiven hoito on omaisen vastuulla

|
Hautamuistomerkeistä halutaan nykyään personaallisia. Hautakivissä halutaan nykyään tuoda esille vainajan harrastuksia tai kotipaikka. Mikkelin kiviveistämön yrittäjät Petteri Laurikainen ja Kirsi Liukkonen toteuttavat asiakkaiden toiveita ...