Juhannus on maallisten juhlien juhla

|

Kelien armoilla. Juhannuskokon saa sytyttää vain, jos voimassa ei ole metsäpalovaroitus. Kovalla tuulella on syytä käyttää tulitikun sijasta järkeä, vaikka varoitus ei olisikaan voimassa.

Juhannusta on vietetty jo muinoin vuoden valoisimman ajankohdan, kesäpäivänseisauksen aikaan. Juhlan nykyajankohta on kuitenkin hieman monimutkaisempi juttu. Kristinuskon kaavassa juhannus on Johannes Kastajan syntymäpäivä, siis 24.06. eli puoli vuotta Kristuksen syntymästä. Puoli vuotta heittää kuitenkin päivällä: Jeesus syntyi 25.12. ja Jussi siis 24.06. Tämä johtuu roomalaisesta päivänumeroinnista. Tuo kaava päti aina vuoteen 1955, jolloin siirryttiin viikonloppujuhannuksiin. Niin tai näin ennen, mutta nykyään juhannus on 20. – 26.06. välisenä lauantaina. Tänä vuonna jussi on aikaisin mahdollinen, eli 20.06.

Kristillisestä taustastaan huolimatta juhannus on vahvasti maallistunut – joka kevät on nähtävissä juhannuksesta johtuva syntyvyyden lisäys. Toivottavasti tämä perinne jatkuu! Muita juhannusperinteitä ovat silli ja uudet perunat, juhannussauna, kokonpoltto, lavatanssit, pontikanjuonti, neitojen pellolla alasti kieriskely, vesillä toilailu ja lopuksi autuas ”nukahtaminen”.

Muinaisessa ruokavuodessa kevään puute oli ohi ja luonto tarjosi jo vaikkapa uutta satoa perunasta ja erilaisista kaloista. Vuoden 1937 keittokirja tarjoaa alkukesän listalle mm. kalakeittoa, jossa kokkareita seassa, paistettua puuroa, munuaispaistosta, munasilliä ja perunoita, pesässä savustettua kalaa ja kinkkua rikottujen munien kera.

Unohdamme nyt 1930 -luvun herkut ja laadimme 2020 -luvuin juhannuskattauksen illaksi – reseptit löydät netistä:
– silliä, sipulikiekkoja ja hölskypottuja,
– savustettuja omenaribsejä ja pekonikanavartaita,
– hedelmäistä coleslawta,
– helppoa mansikkakakkua.

Juomina kaikille kaivovesi, maito tai mehu – aikuisille tarvittaessa tumma olut ja huurukossunapsuja.

JT Hartikainen

Ravustamaan pääsee ken haluaa

|
Tiesitkö, että metsähallituksen vesistöihin voi kuka tahansa ostaa ravustusluvan? Ravustus ei kuulu sinällään jokamiehen oikeuksiin, vaan se vaatii aina luvan. Kaikilla 18 – 64 ...

Saunalla on sijansa ruoanvalmistuksessa

|
Jokaiselle suomalaiselle on selvää, että sauna, makkara ja olut on lähes yhä pyhä kolminaisuus kuin kirkko, öylätti ja ehtoollisviini. Sauna on ollut perinteisesti myös ...

Pääsiäisenä parasta pöytään

|
Pääsiäinen on monen mielestä kirkkovuotemme suurin juhla: silloin pistetään parasta pöytään! Viimeisimpinä vuosisatoina tämä on näkynyt siten, että pääsiäisruokien raaka-aineet ovat sieltä kalleimmasta päästä: ...

”Lasi on aina lasia”

|
Lasialan ammattilaiset juhlivat 20-vuotista taivaltaan. Yrittäjänkadulla sijaitseva Lasitusliike Lasi-Saranki Oy täytti syyskuussa 20 vuotta. Alun perin yrityksen laittoivat pystyyn isä Matti ja poika Antti ...

Hautakiven hoito on omaisen vastuulla

|
Hautamuistomerkeistä halutaan nykyään personaallisia. Hautakivissä halutaan nykyään tuoda esille vainajan harrastuksia tai kotipaikka. Mikkelin kiviveistämön yrittäjät Petteri Laurikainen ja Kirsi Liukkonen toteuttavat asiakkaiden toiveita ...