Uusi tarina saa alkunsa

|

Katsomo kutsuu. Risto Dufva kertoo Jukurien ensi kauden pelityylin selviävän parhaiten paikan päällä.
Katsomo kutsuu. Risto Dufva kertoo Jukurien ensi kauden pelityylin selviävän parhaiten paikan päällä.

Kaiken kokenut valmentaja tunnustautuu rauhalliseksi ja muita huomioivaksi autoilijaksi.

Aikoinaan Jyväskylän jääkiekkoympyröistä Suomea kiertämään lähtenyt Risto Dufva päätyi Mikkeliin pysyvästi viime vuosituhannen puolella. Silloin alkoi mikkeliläisen jääkiekon tuhkimotarina, jonka seurauksena Jukureista kehittyi Mestiksen menestynein seura. Mikkelissä säilyi koti läpi vuosien, vaikka Dufva johdatti viime vuosikymmenen vaihteessa Jyväskylän JYPin pysyvälle menestyksen tielle ja SM-kultaan. Viimeisimpään visiittiin Raumalla Lukon peräsimessä vierähti myös useampi vuosi.

Dufva sai loihdittua silloin alavireisen päämajakaupungin kiekkokulttuuriin menestykseen tähtäävän kokonaisuuden. Sitä ennen Mikkelin 4 500 katsojan jäähalli oli ollut lähes työtön.

– Silloin tapahtui monta asiaa samanaikaisesti. Toiminnanjohtaja alkoi kehittämään koko seurayhteisöä ja resurssit lisääntyivät huimasti, kun elinkeinoelämä heräsi mukaan. Kriteeristö nostettiin uudelle tasolle, mutta tärkeintä oli kuitenkin kehittyminen urheilun ehdoilla.

Nyt Jukurit ja Mikkeli ovat jännän äärellä – sanan varsinaisessa merkityksessä. Ensi kaudella joukkue ei pelkästään aloita taivaltaan pääsarjatasolla, vaan saavuttaa sen osuman, mihin Dufva ja kumppanit tähtäsivät jo liki 20 vuotta sitten.

Jukureiden liigastartti on ensimmäinen neitseellisellä maaperällä tapahtuva sitten vuoden 1988 ja Kouvolan KooKoon. Monissa liemissä marinoitunut valmentaja ei kuitenkaan luule, että Jukurit marssii kuin saluunan ovista suoraan mestariksi.

– Totta kai pitää muistaa resurssien rajallisuus. Tavoite on olla kolmen vuoden sisällä uskottava pudotuspelijoukkue. Ja jos ei ole matkalla mihinkään, ei pääse mihinkään, mies muistuttaa tavoitteellisuuden merkityksestä.

Silti aito mahdollisuus tehdä jotain sellaista, mitä ei ole ennen tehty, saa Dufvan innostumaan. Hän korostaa, että suurin asia, mitä joukkueelle voi tapahtua, on pääsarjaan nousu.

– Se on suurempi asia kuin voittaa mestaruus. Nyt muuttuu kaikki, ihan kaikki, kun siirrymme ammattilaisiksi. Mestaruuden voittaminen on totta kai hitonmoinen juttu, mutta organisaatiomuutos on silloin pienempi.

Dufva sanoo, että maakunnassa on kerran aiemmin tehty huima palloilusuoritus. Kysymyksessä on Pieksämäen NMKY:n menestys lentopallossa -70 ja -80-lukujen vaihteessa.

– Arvostan Reino ”Renne” Kososen tekemää työtä ja sitä intoa, mitä hän toi omaan lajiin. Se joukkue uskoi tekemiseensä ja niitti mainetta, hän viittaa parhaimmillaan neljänneksi parhaaksi eurooppalaiseksi lentopallon seurajoukkueeksi rankatun Namikan taannoista menestystä.

www_Kuva2 (16)_crop
Lyhyt matka. Kotikaupunkiin paluun tehneen mestarivalmentajan auton mittariin ei kerry paljoa kilometrejä, sillä koti on aivan Ikioma Areenan lähettyvillä.

Mutta minkä takia maajoukkuevalmentajanakin lähes kaiken kokenut Dufva palasi jälleen Mikkeliin, vaikka pöydällä on vuosien varrella ollut muhkeita tarjouksia? Tähän kysymykseen juontuu luonnollinen vastaus historiasta.

Dufva ei ole yrittäjäperheen jäsen tai töitä tekemään tottuneen maalaistalon poika. Sitä vastoin hänen isänsä Pauli Dufva oli SM-tason nyrkkeilijä ja armoton urheiluseuramies. Tästä kasvualustasta jäi pysyvät jäljet myös pojan DNA:han.

– Kasvoin siihen ympäristöön läpeensä. Vuoden 1991 jälkeen en ole töitä tehnytkään, Dufva letkauttaa ja viittaa samalla urheilun eteen tehtävän työn olevan enemmän kuin elämäntapa.

Mies kertoo myös onnen merkityksestä urakehityksessä, mutta toisaalta omien vahvuuksien hyödyntämisestä.

– Silti pitää elää tietyllä tavalla vaarallisesti, ei voi liikaa miettiä seurauksia.

Uuden valmennushaasteen ohella perhe saa olla jatkossa enemmän yhdessä. Näin kilometrejä kertyy uuden auton mittariin vähemmän kuin aiempina vuosina. Liikenteessä Dufva luokittelee itsensä rauhalliseksi joukkuepelaajaksi.

Perheellä on talo aivan jäähallin liepeillä ja vapaa-ajan asunto Saimaan rannalla. Kesällä ehtii vetämään myös henkeä, sillä liigapelaajilla on kuuden viikon kesäloma. Mikkeli on Dufvan mukaan ihmisen kokoinen kaupunki. Etäisyydet ovat enemmän kuin kohdillaan ja kaupungista löytyvät tarvittavat palvelut.

– Kaikki on kunnossa ja lapset terveitä, paitsi se, että he ovat savolaisia, mies naurahtaa lopuksi omaan humoristiseen tyyliinsä.

Tuo lause todistaa samalla, että keskisuomalaiseen mieheen voi tarttua savolaisuus vuosien varrella lähes aidon veroisesti. Sen verran veitikkamaisesta, mutta jämäkästä tiimin vetäjästä on selvästi kyse.

Urheilu ja bisnes kietoutuvat yhteen

Ennen kuin kiekko putoaa syyskuussa Kalevankankaalla jäälle mikkeliläisen liigakiekkoilun merkiksi, on taustalla tehty töitä hartiavoimin jo pitkään. Uusi liigapaikkakunta on samalla verkostoitumisen esimerkki: elinkeinoelämän tekijät tulevat kohtaamaan lajin merkeissä merkittävän kansallisen näkyvyyden kera.

Jääkiekko on käytännössä ainoa palloilulaji Suomessa, jonka pääsarjatason joukkueet koostuvat pelkästään ammattilaisista. Liiga-Jukurit tarkoittaa 40 uutta työpaikkaa eteläsavolaisen huippu-urheilun parissa. Jukurit HC Oy maksaa enemmän veroja yhteiskunnalle, kuin mitä taustayhtiö itse nauttii yhteiskunnan avuista eri muodoissa.

Dufva kertoo Jyväskylän seudulla tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan JYPin merkitys talousalueelle oli kuuden miljoonan euron luokkaa. SM-Liigan osalta luvut ovat yhtä suuret, noin 750 miljoonaa euroa, kuin koko Lapin matkailulla.

– Jukurit on alusta erilaisille liike-elämän yhteistyökuvioille urheilullisen puolen lisäksi, valmentajavelho tähdentää.

Amerikkalaista jalkapalloa pelaava Laura Pekkarinen on harrastanut lajia vuodesta 2012.

Pekkarinen lähtee kisaamaan maailman- mestaruudesta

|
Mikkeliläinen vastaa maajoukkueessa puolustajan tontista. Amerikkalaista jalkapalloa harrastava Laura Pekkarinen pukee Urpolan tekonurmikentällä päällensä keltamustaa pelipaitaa. Koska päälle on puettu massiiviset hartiasuojat, vaikuttaa paidan ...
Janne Moilasen lapset ovat seuranneet hallin valmistumista alusta asti. Emilia tykkää eniten trampoliinista, kun taas Eemil pelaa mieluiten sählyä.

Uusi liikuntapaikka huomioi erityisesti lapset

|
Juuri avattu LähiTapiola Areena tarjoaa hyvät puitteet palloilulajien lisäksi muiden aktiviteettien harrastamiseen. Kalevankankaalla sijaitseva uusi jalkapallo- ja liikuntahalli otettiin käyttöön marraskuussa. Kävijöitä on riittänyt ...
Jukureiden kotipeleistä puolet on ollut loppuunmyytyjä. Pelejä on käynyt katsomassa keskimäärin 3 887 katsojaa. Kuva: Mikko Kankainen / Jukurit

Kiekkobuumi tuntuu myös kassassa

|
Jukurien sarjanousu SM-liigaan ja kaupunkiin noussut positiivinen kiekkobuumi eivät kartuta vain Jukurit HC Oy:n kassaa. Ilmiön talousvaikutus on alueella noin 6 miljoonaa euroa vuodessa. ...
Uusi jolla sai nimen ”LT” lahjoittajansa mukaan. Ylhäällä Pursiseuran Markku Paju, Esa Valkonen, LähiTapiola Savo-Karjalasta Tuomas Sinkko ja purjehduskoulun opettaja Rickhard Häkli. Nuorista veneilijöistä mukana olivat Tomi Tuomainen, Fran Paasikivi, Fanny Paasikivi ja eturivissä Aki ja Tomi Simoska.

Pursiseuralle luovutettiin uusi jolla

|
Vesillä pärjää, kun ottaa muut huomioon ja toimii rauhallisesti. LähiTapiola Savo-Karjalan liiketoiminnanjohtaja Tuomas Sinkko kävi viime kuun lopulla luovuttamassa Mikkelin pursiseuralle uuden jollan. Lahjoitusta ...