Vielä tämän viikkoa eteläisessä Suomessa jatkuvat hakkuurajoitukset ovat heikentäneet korjuuyhtiöiden kannattavuutta.
Kesäkuussa voimaan astuneet metsälain uudet säännökset vähensivät ja vaikeuttivat alkukesällä hakkuita sekä lisäsivät puunkorjuuyhtiöiden suunnittelutyötä.
Uusien hakkuurajoitusten tarkoituksena on turvata lintujen pesimärauha eteläisessä Suomessa 15.4.–15.7. välisenä aikana ja pohjoisessa Suomessa 1.5.–31.7. välisenä aikana.
Rajoitukset ovat kieltäneet hakkuut rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä. Rajoitukset ovat estäneet myös hakkuut, joista on tehty metsänkäyttöilmoitus ennen lakimuutosten voimaantuloa.
Hakkuurajoitukset eivät tulleet yllätyksenä eteläsavolaisille puunkorjuuyhtiöille. Yllättävää on sen sijaan ollut lakimuutoksen voimaantulon nopeus, rajoitusten vaikutusten laaja-alaisuus ja tulkinnalliset epäselvyydet.
– Yllätyksenä tuli, kuinka laajoja alueita rajoitukset käytännössä koskevat. Jotkut suunnitellut leimikot ovat pienentyneet, toiset jääneet korjaamatta. Toimintaa se ei helpota, kertoo toimitusjohtaja Antero Kiesiläinen Metsä-Kiesit Oy:stä.
Kiesiläisen mukaan monet metsäkuviot ovat olleet metsävaratietojen mukaan havupuuvoittoisia ja siten korjattavissa, mutta maastossa leimikot ovat saattaneet paljastua lehtipuuvoittoisina hakkuurajoitusten alaisiksi.
– Meillä on toimittu yleisellä varovaisuusperiaatteella, joten paljon on jätetty kohteita korjaamatta, Kiesiläinen sanoo.
Isommissa yhtiöissä hakkuurajoitukset ovat johtaneet lomautuksiin.
– Rajoitusten takia vain 30 prosenttia kapasiteetistamme on ollut käytössä. On lomautettu, ja työntekijät ovat joutuneet pitämään lomia ei haluttuun aikaan, kertoo toimitusjohtaja Hannu Hokkanen Veljekset Hokkanen Oy:stä.
Veljekset Hokkanen Oy työllistää 44 henkeä ja toimii 13 koneketjulla.
Pienemmissä yhtiöissä ymmärretään isompien haasteet.
Koneurakointi Ripatti Oy:n toimitusjohtaja Hannu Ripatti sanoo olevansa huolissaan toimijoiden tulevaisuudesta. Oma tilanne ei Ripattia huoleta. Työntekijöitä ei ”puolijäähdyttelevässä” yhtiössä ole, ja hakkuukoneita ja ajokoneita on yksi molempia.
– Pahoin pelkään, että kato käy alalla. Perheelliset eivät voi odotella montaa kuukautta töihin pääsyä, kun kulut pyörivät ja lainat on maksettava, Ripatti huomauttaa.
Myös Hokkanen myöntää mahdollisuuden, että jos koneketjut seisovat keväällä ja alkukesällä pitkiä aikoja, saattaa osa metsäkonekuskeista pohtia alanvaihtoa.
Lisäksi hakkuurajoitukset ovat Hokkasen mukaan heikentäneet yhtiöiden kannattavuutta entisestään Iranin sodan aiheuttamaan polttoaineiden hintojen nousun takia.
– Kun osa isompien leimikoiden hakkuista on jäänyt nyt rajoitusten takia kesken, on koneketjujen siirtely pieniltä työmailta toisille lisännyt kustannuksia, Hokkanen kertoo.
Kasiforest Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kimmo Hokkanen nostaa esiin samat ongelmat.
– Hakkuurajoitusten voimaantulon nopeus ei jättänyt reagointiaikaa. Hakkuita on keskeytetty, osa yli 20 koneketjusta on joutunut seisomaan, ja lomat on pidetty alkukesällä, Hokkanen luettelee.
Rajoitukset ovat herättäneet Hokkasen mukaan epätietoisuutta kaikissa toimijoissa:
– Hakkuurajoitvsten käytänteet eivät ole kaikille selkeitä. Ulkopuoliset ovat ihmetelleet, miksi hakataan. Luulevat, että on täyskielto.
Myös Kiesiläisen mukaan käytänteissä on paljon tulkintavaraa.
Kasi-Forest Oy:n Hokkanen toivookin, että kaikilla osapuolilla olisi jatkossa parempaa tietoa.
Samansuuntaisesti ajattelee sukunimikaima Veljekset Hokkanen Oy:stä:
– Tämä vuosi on mennyt näin. Jospa ensi vuonna osataan varautua paremmin tähänkin asiaan.
Samuli Arkko