Kangasniemellä 27.6.–5.7. järjestettävät Autiotalojen Messut kääntävät negatiivisen positiiviseksi. Kunnan syrjäkylillä messuja odotellaan pääosin positiivisella mielellä.
Hiljainen kylätie, autioitunut asumus.
Tuttu maaseutunäkymä on ollut kuntien todellisuutta jo niin kauan, että moni mieltää väestöennusteet kuolleen Suomen profetiaksi.
Kangasniemen kunnassa ajatusleikki autioitumisesta pyöräytettiin päälaelleen, kun autiotalot nostettiin kuntamarkkinoinnin parrasvaloihin.
Viime vuonna alkanut messumarkkinointi herätti kiinnostusta heti muuallakin – ja kohta Suomen asuntomessut työnsivät kapulan messurattaisiin.
Suomen asuntomessut väittivät kevättalvella, että nimi Autiotalojen Asuntomessut saattaa aiheuttaa sekaannusta Suomen asuntomessujen kanssa, minkä takia Kangasniemeä vaadittiin luopumaan messujen nimestä.
Kangasniemen kunnanhallitus taipui vaatimukseen, ja messujen nimestä pudotettiin sana ”asunto” pois.
Jäljelle jäi Autiotalojen Messut – idean pysyessä nimenmuutoksesta huolimatta samana. Sekä yksinkertaisen kauniina.
Autiotalojen Messut nostavat esiin parikymmentä valikoitua autiotaloa, jotta potentiaaliset ostajat saisivat niistä uuden kodin ja tyhjät talot uuden elämän.
Autiotalojen Messuilla keskitytään siis kiertotalouden hengessä korjausrakentamiseen.
Markkinoinnista vastaa messuorganisaatio. Kohde-esittelyistä vastaavat kyläyhteisöjen aktiivit.
Kangasniemen kylillä idea on otettu pääasiassa positiivisesti vastaan.
– Olemme täysillä mukana järjestämässä messuohjelman mukaista toimintaa, vakuuttaa Hokan seudun kyläyhdistys ry:n puheenjohtaja Seppo Lappalainen.
– Mielestämme messut ovat todellakin hieno oivallus, joita kunnan alueella joskus tapahtuu.
Lappalaisen mukaan messuille osallistuminen vaatii kyläyhdistykseltä monenlaista lisäpuuhaa ja järjestelyitä. Paljon talkootyötä siis. Se on Lappalaisen mielestä kuitenkin hintansa väärti:
– Vaikka messut loppuisivat tähän päivään, Kangasniemeä on saatu kartalle, niin sanotusti väylälle.
Suurkiitoksen Lappalainen antaa messujen hanketyöntekijöille:
– Autiotalohankeryhmä on loistava porukka. He tekevät markkinointihommaa kunnolla. Hyvä valinta kunnalta.
Projektipäällikkö Elina Piispanen aloitti hanketyöntekijänä tammikuussa ja markkinointiasiantuntija Heidi Lehto helmikuussa.
Myös Luusniemellä, Etelä-Savon vuoden 2025 kylällä, messujen on todettu tuoneen kyläaktiiveille lisähommia. Kyläseura Elon hallituksen puheenjohtaja Eetu Lahikainen pitää sitä myönteisenä.
– Olisi hyvä, jos joku löytäisi messujen kautta itselleen talon tai mökin. Tai jos talot eivät käy kaupaksi, ainakin saadaan kyliä vähän esiin, Lahikainen miettii.
Kotikylänsä vahvuuksiksi Lahikainen nimeää Kyyveden lisäksi sijainnin. Vaikka kunnan koillisosissa sijaitseva Luusniemi on kirkonkylästä katsottuna syrjässä, matka lähimpiin kaupunkeihin, Mikkeliin ja Pieksämälle, ei ole sen pidempi kuin kirkolle.
Niin ikään syrjäkyläksi luokiteltavan Ruokomäen sijainti on kyläseuran puheenjohtaja Marjatta Valkosen mielestä yksi kylän vahvuuksista.
Valkosen mukaan perinteiset elinkeinot, kuten maanviljely, karjankasvatus ja metsätalous työllistävät Ruokomäessä edelleen, minkä lisäksi kylältä pendelöidään Mikkelin ja Pieksämäen lisäksi Varkauteen ja Jyväskylään.
Sijaintinsa puolesta Ruokomäki on Valkosen mukaan kysyttyä aluetta, mihin vaikuttaa osittain myös kaksi aiempaa vastaavan kaltaista hanketta, vaikka niistä on jo parikymmentä vuotta.
– Täällä päin talot käyvät kaupaksi heti kun vapautuvat. Sen takia uskaltauduin houkutella meidän kyläläiset tähänkin hankkeeseen, Valkonen valottaa.
Valkonen uskoo, että Autiotalojen Messut voivat poikia hyvää, kuten aiemmatkin hankkeet.
Oikeastaan ainoana haasteena – ja laajemmin koko maaseudun asuntokaupan ongelmana – pidetään autiotalojen hinnoittelua.
– Talojen tunnearvo on maaseudulla usein huomattavasti paljon korkeampi kuin niiden käypäinen hinta, muistuttaa teknisen lautakunnan puheenjohtaja Jaana Häkkinen.
Myös Valkonen, joka ennätti toimia luottamushenkilönä yli 30 vuotta, nimeää asuntokaupan ongelmaksi hinnoitteluun vaikuttavat tunnesiteet. Tyhjistä taloista ja autiomökeistä ”ei hannita luopua”.
Samaa sanoo Kangasniemen ainoa kivijalkarautakauppias.
Petri Viiansalon mukaa jokainen tietää, että käyttämättömät rakennukset rapistuvat ilman hoitoa ja huoltoa, ja siksi itselle tarpeettoman talon hintalapun tulisi olla sellainen, että joku toinen voisi remontoida siitä itselleen kodin, loma-asunnon tai kesämökin.
Hankalaan markkinatilanteeseen ajoittuvat Autiotalojen Messut ovat Viiansalon mielestä joka tapauksessa mielenkiintoinen hanke.
– Hienoa, että tässä maailmanajassa yritetään jotain. Ja jos asuntokauppa käy, veroeurot pyörähtävät kunnassa.
Messujen muotoutumista sivusilmällä seurannut Häkkinen on myös odottavalla kannalta:
– Ideana todella mainio, ja toivotaan, että tämä poikii uusia projekteja ja asukkaita.
Samuli Arkko