Tavallisimpia huoltoaseman kulmapöydän puheenaiheita ovat maanviljelijöiden uudet traktorit tai työkoneet. Ja miten niihin törsätään niin paljon rahaa. Onko totuus kuitenkin tarua ihmeellisempää?
Maatalouskoneiden koko on kasvanut vuosien varrella melkoisesti. Siinä missä vielä vuosituhannen alkupuolella traktoreiden suosituin teholuokka oli noin 100 hevosvoimaa, on lukema nykyään kaksinkertainen.
Traktorin kokoa ei kuitenkaan kannata kasvattaa huvikseen. Etukoneen konemyyjä Eero Immonen omaa taustaa maataloustöihin ja tietää, miten suurennuslasin alla konehankinnat ulkopuolisten toimesta välillä ovat.
– Nykyiset traktoreihin kytkettävät työkoneet ovat leveydeltään niin suuria, että isompaa tehoa tarvitaan väistämättä.
Immonen havainnollistaa asiaa peltoa muokkaavan äkeen avulla.
– Jos tässäkin ajatellaan asiaa noin parinkymmenen vuoden taakse, on työleveys kasvanut viidestä metristä seitsemään, jopa suuremmaksikin.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhden koneyksikön työtehokkuus on kasvanut huomattavasti. Samassa ajassa traktorilla ehtii muokata jopa tuplasti pinta-alaa mitä aiemmin. Tehokkuudesta on tullut koneiden osalta ratkaiseva suure maataloustuotannossa.
– Töitä on tehtävä moninkertainen määrä samassa ajassa takavuosiin nähden, jos meinaa pärjätä, Immonen sanoo.
Maatalouden rakennemuutos on johtanut tilakoon kasvuun ja siksi myös viljeltävät alueet ovat entistä laajemmalla alueella. Tämä asettaa omat haasteensa maatalousyrittäjille.
Kehitys on ajautunut siihen pisteeseen, etteivät iäkkäämmät maataloustyökoneet enää riitä tuotantokäyttöön. Immosen mukaan niitä hyödynnetään lähinnä harrastepuolella, kuten riistapeltojen muokkauksissa.
Konkreettisemmin maatalouden keskittyminen ja tehokkuusvaateen kasvu näkyvät tilojen määrässä. Immonen laskeskelee kotikylillään Rantasalmella olleen vielä 1990-luvulla 19 tilaa, joissa oli kussakin keskimäärin 10–15 lehmää. Nyt tiloja on kaksi, joissa on yhteensä noin 200 eläintä. Joten sanonta, minkä mukaan kaikki kylän lehmät ovat nykyään samassa navetassa, ei ole tuulesta temmattu.
Muutoksen kourissa ei ole yksin maatalousyrittäjä. Mukana on koko palvelutuotantoketju, yhtenä osa-alueena maatalouskoneiden myynti-, huolto- ja varaosatoiminnot. Lisäksi traktoreiden hinnat ovat nousseet konekoon kasvun ohella myös varustelun vuoksi. Monipuolisen tekniikan myötä traktorit ovat toiminnoiltaan pitkälti automatisoituja.
Nykyaikaisella traktorilla työskenteleminen vaatii osaamista. Immosen mukaan etähallintajärjestelmät ja telematiikka ovat arkipäivää. Miehittämätön työnteko traktoreilla onnistuu tekniikan puolesta jo nyt.
– Ominaisuuksien hyödyntäminen on tärkeässä roolissa työn tehokkuuden kannalta. Siksi koneiden käyttöön perehdyttäminen olisi tehtävä huolellisesti, Immonen tähdentää.
Voinemme tulla johtopäätökseen, että isot maatalouskoneet- ja traktorit eivät ole pröystäilyä. Enemmänkin kysymys taitaa olla elinehdosta, sillä maatalouden kate-eurot ovat takavuosia tiukemmassa.
Jarno Laatikainen