Pieni-Naaranki kärsi pahasti jo nelisenkymmentä vuotta sitten, kun Viitostie rakennettiin. Parin kuukauden aikana liejua poistetaan järvestä tonnikaupalla.
Naaranki-järvellä Mikkelin Tikkalan lähellä aloitetaan syyskuun alussa merkittävä vedenlaadun parantamisoperaatio. Parin kuukauden aikana siihen kuuluvasta Pieni-Naarangista ruopataan pois suuri määrä liejua.
– Pohjasta poistetaan noin 50 senttimetriä mutaa yli kolmen hehtaarin alueelta. Työ tehdään imuruoppauksena ja se käynnistyy heti syyskuun alussa, jolloin on lupa se aloittaa. Yrittäjä arvioi ruoppaukseen menevän noin kaksi kuukautta, joten toivottavasti ehditään valmiiksi ennen pakkasia, kertoo Itä-Puulan–Korpijärven osakaskunnan puheenjohtaja Seppo Lokka.
Kaikkiaan mutaa ja kasvillisuutta arvioidaan nousevan järvestä 18 000 kuutiota.
Pieni-Naarangin ruoppausta on toivottu vuosikausia. Nyt korjataan vahinkoja, joita valtio aiheutti järvelle, kun nykyinen Viitostie rakennettiin Naaranki-järven poikki 1980-luvulla. Järven pohjoisosa jäi erilliseksi altaaksi, ja sen kanssa meni moni asia pieleen. Ensinnäkin valtatien alittava, vedet yhdistävä rumpu on ollut liian pieni ja virtaus vedessä liian vähäinen.
Lisäksi tien rakentamisen ja ruoppaamisen yhteydessä ruopatun pohjalietteen allastamiseen tarkoitettu pato murtui, jolloin Pieni-Naarangin puolelle levisi runsaasti järven pohjalietettä.
Ranta-asukkaat, mökkiläiset ja osakaskunta ovat vuosia seuranneet, kuinka järvi liettyy ja kasvaa umpeen. Nyt toteutettavan kunnostushankkeen tekijästä ja ennen kaikkea maksajasta on keskusteltu vuosia. Itä-Puulan–Korpijärven osakaskunta vetää nyt hankkeen, jolle se sai riittävän rahallisen tuen ely-keskuksen kautta ja Mikkelin kaupungilta. Osan kustannuksista maksavat kiinteistönomistajat.
– Osakaskunnalla on velvollisuus pitää vesialue kunnossa. Paljon keskustelimme elyn kanssa tilanteesta, koska pohjimmiltaan ongelman on aiheuttanut valtio, eli olikohan vielä TVH siihen aikaan. Emme oikein saaneet vastakaikua asiassa, mutta nyt onneksi saimme riittävän julkisen rahoituksen, jotta hanke voidaan toteuttaa, Lokka toteaa.
Vesistönkunnostus maksaa kaikkiaan noin 140 000 euroa. Elyn kautta osakaskunta saa avustusta runsaat 70 000 euroa ja Mikkelin kaupungilta 55 000 euroa.
– Osakaskunnalle tämä on erillinen hanke, eli esimerkiksi kalastusluvista tulevaa rahaa ei käytetä tähän. Meillä maksajia ovat kiinteistönomistajat ja lisäksi tämä teettää toki paljon työtä. Hyvin paljon aikaa on käytetty hankkeen suunnitteluun, lupien hakemiseen ja organisointiin, Lokka sanoo.
Ruoppausta on valmisteltu elokuussa jo niin, että kaupungin maalle on rakennettu patovalli, johon ruopattava aines johdetaan.
– Muta kuivuu siellä patoaltaassa arviolta muutaman vuoden. Sen jälkeen penkat käännetään sisään ja alue metsittyy takaisin. Siinä on varmasti hyvin ravinteikas maa.
Lisäksi ennen työn aloitusta järvellä sijaitsevia sudenkorentojen elinpaikkoja suojataan verkoin. Suojaverhot laitetaan myös Viitostien alikulun ja pohjoispään laskuojan eteen. Vedenlaatua seurataan näyttein ennen ruoppausta, sen aikana ja ensi kesänä.
Osakaskunnan ja asukkaiden toiveena on, että ruoppauksen jälkeen vedenlaatu on vihdoin taas parempi, ja muun muassa verkko- ja viehekalastus on taas mahdollista.
– Toivottavasti kasvien määrä vähenee. Tämähän on latvavesiä, eli Naarankijoen kautta ravinteet kulkeutuvat Saimaaseen saakka. Toiveena on, että tällä operaatiolla ravinnekuormitus vähenee myös alapuolisissa vesistöissä, Lokka toteaa.
ELINA ALANNE
