Etelä-Savossa ei päällystetä tänä kesänä juuri mitään.
Tänä kesänä tehdään kyseenalaista historiaa, kun Suomessa päällystetään vain 1500 kilometriä maanteitä. Se on vähemmän kuin erittäin pitkään aikaan.
Etelä-Savossa tilanne on vieläkin surkeampi: käytännössä ainoa isompi urakka on 15 kilometrin päällystystyö Pieksämäen ja Jäppilän välillä. Mikkelin seudulla ei ole tänä vuonna yhtään isoa päällystysurakkaa.
Suomen tieverkon kunnon ylläpitäminen vaatisi vuosittain 4000 kilometrin päällystysohjelmaa, Väylävirasto arvioi. Väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttilan mukaan vähäliikenteisellä tieverkolla kunto heikkenee edelleen, ja tarve entistä kalliimmille peruskorjauksille kasvaa.
Korjausvelan kasvuun on johtanut sekä rahoituksen pienentyminen että hintojen nousu. Samalla rahalla saa nyt entistä vähemmän päällystettyjä kilometrejä.
Hyökkäyssota Ukrainassa on nostanut erityisesti bitumin hintaa. Vuosi sitten päällystyssesongin alkaessa bitumi maksoi yli 60 prosenttia enemmän kuin edellisenä keväänä. Vaikka viime vuonna päällystämiseen oli rahaa enemmän kuin vuonna 2021, päällystetyt kilometrit vähenivät useilla sadoilla.
Helmikuussa tänä vuonna öljytuotteisiin laajennetut pakotetoimet vaikuttavat bitumimarkkinoihin lisää. Merkittävä osa Suomen tieverkon päällystämiseen käytetystä bitumista on ollut venäläisperäistä.
Samaan aikaan kun rahalla saa vähemmän, useat tekijät kuluttavat tieverkkoa entistä enemmän. Yksi niistä on tavanomaisten talvien väheneminen. Kosteutta lisäävät sekä säät että suolaus.
– Teitä joudutaan suolaamaan, jolloin ne ovat märkiä talvella. Se reikiinnyttää päällysteitä, Ely-keskuksessa Mikkelin seudun teistä vastaava projektipäällikkö Keijo Turkki sanoo.
Väylävirastolla on verkossa Suomen Väylät -kartta, josta voi tarkistaa maanteiden kunnon kilometri kilometriltä. Tiedot perustuvat mittausautojen antamaan dataan.
Mikkelin seudulla pääosin hyvässä kunnossa on viitostie, joskin Mikkelin ja Rantakylän välillä päällysteessä on puutteita. Paljon vikoja on tieosuuksissa Tuukkalasta Ristiinan suuntaan ja Otavasta Hirvensalmen suuntaan. Tie Haukivuorelle on parempi, joskin siihen on ilmestynyt viime aikoina reikiä.
Maanteitä kuluttaa myös raskaan kaluston jatkuvasti suurentunut koko. Kokonaispainot ovat kasvaneet, ja toisaalta on yleistynyt kalusto, jossa paripyörien sijasta leveitä yksittäisrenkaita. Selvitysten mukaan ne kuluttavat tietä jopa paripyöriä enemmän.
Autoilijat voisivat auttaa asiaa välttämällä urissa ajamista. Useimmat maanteissä olevat urat ovat henkilöauton levyisiä.
Tieurakoitsijoita edustava Infra ry ja yksityisteiden omistajia edustava Suomen Tieyhdistys ovat huolissaan tieverkon ongelmien ja korjausvelan kasvusta.
Niiden mukaan Suomessa on puolitettu tieinvestoinnit 1990-luvun alun tasosta ja alimitoitettu kunnossapidon rahoitusta koko 2000-luvun ajan. Tiemäärärahojen inflaatiotarkistuksia on jätetty tekemättä.
Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitasen mukaan perusväylänpidon rahoitustaso pitäisi nostaa ensi vuonna 1,65 miljardiin ja seuraavana 1,8 miljardiin euroon. Tänä vuonna on käytössä hieman yli 1,3 miljardia.
Tieverkkoa ei Mikkelin seudullakaan ole jätetty täysin hunningolle, vaan kevääseen kuuluvia toimenpiteitä on tehty viime viikkoina normaalisti.
– Normaaleja hoitotöitä tehdään, ja paikkaukset kuuluvat hoitourakoihin, Turkki sanoo.
Yleisten teiden hoitoa voi seurata verkossa Liikennetilanne-kartasta, josta näkyvät liki reaaliajassa esimerkiksi lumien auraukset ja kunnossapitotyöt ympäri vuoden.
Säät ovat suosineet sorateitä
Tämän kevään kelirikosta ennustettiin vaikeaa, mutta viime viikkojen sää on ollut melko suotuisa. Kelirikko pienenee, kun sää on tuulinen, kuiva ja aurinkoinen.
– Ei vielä näytä pahalta. Ilmat ovat olleet nyt ihan viimeisen päälle. Yöpakkaset kuivattavat ja aurinko sulattaa lunta, Ely-keskuksen Keijo Turkki sanoo.
Varjopaikoissa tienpinnat paljastuvat myöhemmin kuin valoisissa paikoissa. Keski-Suomen Ely-keskuksen yksikönpäällikkö Jere Toppisen mukaan tilannetta yritetään hoitaa aurausvalleja madaltamalla, poistamalla polanteita ja sohjo-ojien teolla.
Routaheittoja on kuitenkin tullut normaalia enemmän. Turkki toivoo, että raskas liikenne, esimerkiksi tukkirekat käyttäisivät sorateitä aamuvarhaisella, jolloin tie on vielä yöpakkasten jäljiltä kova.
Lukijat: parannettavaa on
Erikoissanomat kysyi Facebookissa kommentteja maanteistä.
”Anttolantiekin kaipaisi jo taas korjausta.”
Reija Härkönen
”Viitostie ja tie 72 ovat hyvässä kunnossa.”
Rauno Myller
”Taavelintie on joka vuosi huonommassa kunnossa. Valtiontie on, mutta Suomella ei ole varaa pitää kunnossa…”
Eija Härkönen
PETRI P. PENTIKÄINEN
