Koronavuodet kolhaisivat työn teettämistä muuta maata enemmän.
Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen väheni Etelä-Savossa vuosina 2020 ja 2021 selvästi. Koronavuonna 2020 kotitalousvähennyksiä teki 10 300 asukasta.
Vähennyksen käyttö oli aiemmin kasvanut tasaisesti. Vuonna 2018 oli ylitetty 12 000 käyttäjän raja.
Suunta on eri kuin muussa Suomessa. Verohallinnon Erikoissanomille toimittamat tilastot vuosilta 2014–2021 kertovat, että kahdeksan vuoden aikana kotitalousvähennystä käyttävien määrä on Suomessa kasvanut 24 prosenttia. Etelä-Savossa jäätiin reilun prosentin vuoden 2014 lukujen alapuolelle.
Koronavuosien pudotukseen on voinut vaikuttaa se, että maakunnan asukkaiden keski-ikä on Suomen korkein. Osa saattoi välttää ulkopuolisten kutsumista kotiin, esimerkiksi siivoamaan tai remontoimaan. Myös Etelä-Savon asukasluku on hieman laskenut. Maakunnasta vuonna 2021 lähteneet kunnat (Joroinen ja Heinävesi) eivät ole mukana luvuissa.
Eniten kotitalousvähennyksen käyttäjät ovat vähentyneet Enonkoskella (käyttäjiä 84,5 % vuoden 2014 tasosta) ja Pertunmaalla (84,6 %).
Kotitalousvähennystä saaneissa kasvua on kahdeksan vuoden aikana ollut eniten Puumalassa (13,6 %), Hirvensalmella (12,6 %) ja Mikkelissä (11 %).
Euroissa laskettuna kotitalousvähennyksiä saatiin Etelä-Savossa 8,2 miljoonaa euroa vuonna 2021. Kahdeksassa vuodessa summa putosi miljoonalla eurolla. Mikkelissä saatiin vuonna 2021 vähennystä 3,4 miljoonaa euroa.
Mikkelissä euromääräinen kokonaisarvo töissä, joihin käytettiin vähennystä oli 11 miljoonaa euroa vuonna 2021.
Summasta yli yhdeksän miljoonaa oli remontteja, 1,5 miljoonaa kotitaloustyötä ja 250 000 euroa hoivaa ja hoitoa.
Kotitalousvähennykseen oikeuttavissa töissä liikkuneen rahan määrä kasvoi Etelä-Savossakin vuoteen 2019 asti (+20 % vuoden 2014 tasosta).
Kahden seuraavan vuoden romahdus on euroissa kova. Vuonna 2019 vähennyksiä saatiin yli 11 miljoonan arvosta, eli pudotusta tuli lähes kolme miljoonaa euroa.
Vuonna 2021 Etelä-Savossa tapahtui jonkin verran kasvua pahimman notkahduksen jälkeen.
Parhaiten euromääräinen arvo elpyi Hirvensalmella. Juvalla vähennyksen euromääräinen käyttö putosi selvästi vielä vuonna 2021.
Yllätystulos: Vähennyksen hyödyt luultua pienemmät
Suomessa vuonna 2001 täysimittaisesti käyttöön tulleen ja vuonna 2009 korotetun kotitalousvähennyksen vaikutuksia valtion talouteen tutkittiin kaksi vuotta sitten.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksen tulos oli yllättävä.
Aineiston mukaan vähennys ei ole kasvattanut palveluiden kysyntää eikä vähentänyt harmaata taloutta. Samat tulokset on saatu Ruotsissa.
PETRI P. PENTIKÄINEN
GALLUP: Oletko käyttänyt kotitalousvähennystä?
Mauri Soininen, Mikkeli
– Olen hyödyntänyt vähennystä muutaman kerran, esimerkiksi putkitöihin. Nyt vireillä on remontti, jossa vintille tulee puhallusvillaa. Kotitalousvähennys on hyvä juttu, ja sen prosentit ovat tuttuja.
Marja Pentikäinen, Mikkeli
– En. Lukevana ihmisenä kyllä tiedän siitä, ja vähennys on hieno asia. Minulla ei vain ole sille tarvetta, kun lapsetkin ovat jo aikuisia.
Markku Kämppilä, Mikkeli
– Olen käyttänyt sitä yhden kerran elämässäni. Vähennys meni silloin, ainakin kymmenen vuotta sitten, remontointiin. Itselläni ei ollut juuri tietoa asiasta, mutta remontoija opasti.
Riitta Simola, Mikkeli
– Itse asiassa kyllä, silloin kun sen mahdollisuus tuli tarjolle useita vuosia sitten. Käytimme vähennyksen pitkään kestäneeseen remonttiin ja olimme tyytyväisiä siihen.
Ari Rantula, Mikkeli
– Kyllä on tullut käytettyä. Vähennystä on hyödynnetty kattoremontissa ja ilmalämpöpumpun asennuksessa. Tutkittiin etukäteen tarkkaan, mitä vähennyksellä saa.
