Muutto Etelä-Savoon nojaa työpaikkoihin ja omiin kytköksiin

|

Yhteisöasuminen pienellä paikkakunnalla on Eljas Pölhön ja monen muun Etelä-Savoon muuttaneen mielestä toimiva ratkaisu.

Paikkakuntien houkuttelevuus on paljolti kiinni toimivista liikenneyhteyksistä. Asumisen pääomakulut ovat matalalla tasolla.

VIRPI KONTINEN
JARNO LAATIKAINEN

Mikkelin Haukivuorella sijaitsevassa Asunto-osakeyhtiö Hauki-Koivikossa oli jo tehty putkiremontti, joten siitä ei asunnon hankkineelle Eljas Pölhölle koitunut yllätyskuluja. Pölhö oli valinnassaan rohkea, sillä hän osti oman asuntonsa näkemättä sitä.
Sijoitus osui uuden asukkaan mukaan nappiin. Myös nimettömänä kommentoiva talon osa-aikaisasukas on tyytyväinen hankintaansa.
– Oston ratkaisi edullisuus. Halusimme vain muuttaa Etelä-Suomesta muualle. Asunnon sai siedettäväksi sisustamalla, maalaamalla ja koneita sekä parvekelaseja hankkimalla.
Pölhö arvioi, että suurimmat esteet kakkosasumiseen Haukivuorella ovat heikot kulkuyhteydet. Keskipäivällä liikennöivää bussivuoroa kaivattaisiin.
– Mikkelin kaupunginvaltuusto sijoitti 2,8 miljoonaa pelkkään Itäradan suunnitteluun. Summalla varmistaisi bussikuljetukset 70 vuodeksi, rautatieasiantuntijana tunnettu mies huomauttaa.

Suomen suosituimpien mökkikuntien joukkoon kuuluvalle Mäntyharjulle junat sen sijaan pysähtyvät. Suunnitteilla on kylpylähotellikin aivan radan tuntumaan, mutta sen toteutusaikataulusta ei ole vielä tarkkaa tietoa.
Joinakin vuosina Mäntyharjussa nettomuutto on ollut jopa positiivinen. Pääsyyksi tähän Mäntyharjun kunnan hallinto- ja talousjohtaja Tuomo Penttinen kertoo sen, että kunnassa on hyvällä mallilla olevaa yrityskantaa, kuten Veisto, Exel ja Suutarinen. Osassa mäntyharjulaisyrityksistä on tällä hetkelläkin normaaliin vaihtuvuuteen perustuvia rekrytointiprosesseja meneillään.
– Yritykset kertovat, että heillä on töissä myös monia pitkän työmatkan taittajia. Työssäkäyntialueet ovat laajentuneet.
Toinen keskeinen syy Mäntyharjulle muuttamisen halukkuuteen on juuri ruuhkainen Etelä-Suomi.
– Sieltä siirtyy tänne väkeä paluumuuttajina ja muidenkin kytkösten varassa. Seutu voi olla tuttu esimerkiksi kesäasuntojen kautta.
Myös reissupitäjässä on nähty, että vapaa-ajan asukkaat hankkivat mökkinsä rinnalle talvipesän keskustaajamasta.

Mikkelin kaupungin Haukivuorelta myymät osakehuoneistot olivat edullisia.
– Minun ja sukulaisteni kimppakämpän hinta asettui remontteineen noin 25 000 euroon, Pölhö laskeskelee.
Hänet valittiin pikimmiten yhdeksi Hauki-Koivikon kolmihenkisen hallituksen jäsenistä. Talon asukaskunnassa on Pölhön ohella paljon muitakin uusia kasvoja. Mistä se johtuu?
– Talossa oli Mikkelin kaupungin tyhjilleen jääneitä vuokrahuoneistoja, jotka kaupunki myi huutokaupalla. Suurin osa asunnoista vaihtoi omistajaa viime keväänä.
Osassa myydyistä asunnoista säilyi entisiä vuokralaisiakin, esimerkiksi muuttohaluttomia ikäihmisiä. Uusissa asukkaissa on paljon mökkiläisiä eli osa-aikaisia asukkaita.
Pölhö on viihtynyt Ruotsista paluumuuttaneena täysiaikaisena asukkaana hyvin, ja hänen vieraansa ovat majoittuneet helposti suvun osuusasuntoon.
– Täällä on toimivat kaapeli- ja verkkoyhteydet, kätevät postiluukut ja siistit varastotilat, mies kertaa positiivisia puolia.
Suurkaupunkien palveluihin tottuneella miehellä on peruspalvelujen vaatimuskriteerit ennallaan. Nekin täyttyvät Haukivuorella.
– On erinomaisen tärkeää, että minuutissa ehtii kauppaan, kirjastoon ja apteekkiin. Hyvinvointiasema ja ravintola ovat myös likellä. Haukivuori-talolta saa vuokrata etätyötilaa kymmenen euron päiväveloituksella, Pölhö mainostaa.

Penttinen muistuttaa, että kaikissa eteläsavolaisissa kunnissa väestökehitys on todella huolestuttava. Syntyvyysluvut jäävät selvästi kuolleisuuslukuja alemmiksi.
– Esimerkiksi tänä vuonna toukokuuhun mennessä Mäntyharjussa syntyi vain seitsemän lasta. Määrä on valitettavan matala ja tietää ongelmia siinä vaiheessa, kun nämä lapset ovat päiväkoti-ikäisiä, Penttinen arvioi.
Kunta ei kuitenkaan suunnittele syntyvyystempauksia, kuten vauvarahan maksamista.
– Emme ylipäätäänkään harrasta hokkuspokkustemppuja. Ennemmin panostamme esimerkiksi vapaa-ajan palveluihin, vaikkapa hyvään latuverkostoon.

 

 

Muuttoliike suuntautui maaseudulle

Tilastokeskuksen mukaan viime vuosi oli Uudellamaalla ensimmäistä kertaa 70 vuoteen muuttotappiollinen. 2 461 uusimaalaista vaihtoi kotinsa muihin maakuntiin, vaikkakin muuttovoitto ulkomailta päin säilyi.
Keskuskaupungeista, kuten Helsingistä ja Vantaalta, muutettiin maaseutumaisempiin kehyskuntiin. Vaikutuksensa oli myös koronakriisillä, jonka myötä maaseutukeskusten vetovoima kasvoi.
Etelä-Savossa muuttovirta oli positiivinen, kun lukuihin otetaan mukaan siirtolaisuus. Kuntien välinen muuttotappio oli maakunnassa pienin vuosikymmeniin, 52 henkilön verran. Maakunnan suurin ongelma on ikärakenne. Syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus on rajusti pakkasella.

Jämsät halusivat takaisin kotiin

|
Kotipaikkakunta ei lähtenyt mielestä neljännesvuosisadan aikana, eikä siihen enää ole tarvettakaan. JARNO LAATIKAINEN Saman yläkoulu- ja lukiopolun käyneet Jani ja Marjo Jämsä ovat pitäneet ...

Mikkeliläinen maahantuoja avasi ovensa Helsingissä

|
Oman maahantuonnin kautta valtakunnalliseksi ketjuksi laajentunut perheyritys suuntaa suurasiakasmarkkinoille toden teolla. JARNO LAATIKAINEN Keraamisista laatoista, tapeteista ja muista sisustustarvikkeista sekä työkaluista tunnettu mikkeliläinen Tilespoint ...

Pursiseura ja poliisi toivovat rauhaa vesille

|
Virkavaltaa työllistävät yleisimmin ylinopeudet ja väärät reittivalinnat. VIRPI KONTINEN Veneilykauden käynnistyessä venepoliisit toivovat, että vesilläliikkujat toimisivat maltillisesti. Odotuksiin kuuluu myös veneiden perusvarustus. – Veneilijöillä ...

Palmieri tuo tyyliä Euroopasta

|
Maailmaa kiertävä italialainen myyntiedustaja on ihastunut Suomen luontoon. Italiaisen laatta-, tapetti- ja lattiavalmistaja Inkiosto Biancon italialainen myyntiedustaja Marcello Palmieri vieraili pari viikkoa sitten TilesPoint ...

Kierrättämisestä luotiin varainkeruutuote

|
Varainkeruu perinteisen keksi- ja makeismyynnin sijasta hoituu myös kierrättämällä metalliromua. Mikkelin Romun paikallinen romupiha yhdisti liiketoimintansa lasten urheiluseurojen ja peruskoululuokkien tukemiseen. Homman pääidea on ...