Saimaan hyväksyminen osaksi Unescon Geopark-verkostoa on antanut potkua alueen matkailun kehittämiselle ja tuonut siihen uutta ryhtiä.
Vuonna 2021 Unescon statuksen saanut Saimaa Geopark syntyi myös sikäli otolliseen aikaan, että kaksi vuotta sitten alkanut koronapandemia on nostanut luonto- ja lähimatkailun aivan uuteen arvoonsa.
Matkailutoimijat ovat tänä keväänä jatkaneet opastusmateriaalin ja fyysisten opasteiden kehittämistä. Mikkeli on reitittänyt tulevan kesän Hop on Hop off -liikennettä luontokohteisiin, mm. Astuvansalmen kalliomaalauksille ja Neitvuorelle, jossa tarjolla on myös opastettu retki.
Kehitys jatkuu. Parhaillaan on menossa mm. GeoNaCu Saimaa -projekti, jossa kehitetään Anttolan luonnonkeskusta, Astuvansalmen kalliotaidekeskusta ja Saimaa Geoparkia. Hankkeessa rakennetaan mobiilialustaa, joka kokoaa yhteen 65 geokohdetta, 53 luonto- ja kulttuurikohdetta sekä paikallisten yrittäjien tuotteita ja palveluita.
Tavoite ei ole vaatimaton: olla Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisesti tunnetuin luonto-, kulttuuri- ja hyvinvointimatkailun keskittymä Järvi-Suomessa.
Geoparkkeja on maailmassa jo yhteensä 177, 46 eri maassa. Huhtikuussa tiedotettiin kahdeksasta uudesta kohteesta. Yksi niistä on Suomessa, Salpausselän Geopark. Mikkelin ympäristössä Saimaa Geoparkin jäsenkuntia ovat Mikkeli, Juva, Sulkava ja Puumala.
