Evakkokyydissä oli hiljainen tunnelma

|

Turvassa Suomessa. Kaksivuotias Roman Petrenko voi jo vähän hymyillä.

Haukivuorelta kotoisin oleva Markus Nenonen haki ukrainalaisia turvaan.

Pikkubussi kuljetti maaliskuun alussa hiljaista joukkoa Puolan ja Ukrainan rajalta Helsinkiin. Kyydissä oli sotaa pakoon lähteneitä ukrainalaisia.
– Shokissa he olivat, kun pääsivät kyytiin. Stressi laukesi sitten, kun päästiin Suomeen, ja uhka oli pois, Haukivuorelta kotoisin oleva Markus Nenonen kertoo.
Mansikkatilaa Pieksämäen Peiposjärvellä pitävällä Nenosella on Ukrainassa monta vuosien varrella syntynyttä ystävyyttä. Sota sytytti kutsumuksen hakea tuttuja ukrainalaisia ja heidän ystäviään turvaan.
Esimerkiksi kaksivuotias Roman oli vaeltanut äitinsä kanssa neljä päivää päästäkseen Rava-Ruskan raja-asemalle ja sieltä Puolan Krakovaan.
– En ole nähnyt noin hiljaista kaksivuotista. Aina rajalla huomasi, että pelotti. Mutta poika ei kiukutellut yhtään. Sitkeitä lapsetkin ovat, kun toinen vanhemmista on turvana, Nenonen sanoo.

Suomessa Nenosen tuomat pakolaiset pääsivät tuttujen perheiden luokse. Monille pakolaisille tilanne on paljon vaikeampi.
– Rajalla on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä mitään tulevaisuudesta. Heillä ei ole mitään ulkomaan kontakteja. Busseja lähtee eri maihin, ja on itse päätettävä, mihin bussiin hyppää. Se on hirveä tilanne.
Raja-alueilla oli ruuhkaista, ja niin ihmisten kuin avustustavaroiden logistiikka on vaikeaa järjestää. Nenonen pitää tärkeänä, että Ukrainaa autetaan järjestelmällisesti.
– Pitää olla ennakkoon tiedossa, mihin tavara laitetaan. Ukrainan puolelle ei pääse, ja tienpenkat ovat täynnä vaatetta ja tavaraa.
Krakovassa on piste, jossa isompi toimija jakoi tuotteet eri osastoihin ja vei hallitusti maahan. Sotaan lähtevät miehet ottivat avustustavaraa vietäväkseen samalla, kun jättivät perheensä rajalle.

Vaikka Nenosen kymmenet Ukraina-tuttavuudet ovat muodostuneet maatilan kautta, hän vierastaa ukrainalaisten näkemistä työvoimana. Se, miten suomalaiset tilat nyt satonsa korjaavat, on pieni murhe sen rinnalla, mitä kaikkea järkyttävää ukrainalaiset ovat joutuneet kokemaan sotaan joutuneessa Euroopassa vuonna 2022.
– Ensimmäisenä pitää tulla se, miten ihmiset voivat. Minulle on tässä nyt ihan sama, miten sato korjataan. Eiköhän se jotenkin järjesty.
Nenonen muistuttaa, että Ukrainan maataloudelle sota on katastrofi. Se on tuottanut suuren osan maailman leipäviljasta, mutta nyt on epävarmaa, saadaanko edes oma kansa ruokittua.
Ystäviensä kautta Nenosella on ollut maailman uutiskanaviakin parempi tietolähde sodan todellisuuteen. Somen kautta saadut kuvat tuhosta ovat vielä kauheampia, kun ne esittävät tuttavien omia koteja ja kyliä.
Nenonen jatkaa työtään pakolaisten auttamiseksi järjestelemällä kyytejä pakolaisille suomalaisten autoihin. Tarvittaessa hän lähtee myös uudestaan, isommalla bussilla.

Venäjän teot Ukrainassa ovat niin käsittämättömiä, että sanat loppuvat kesken.
– Raukkamaista sodankäyntiä. Hyökätään itsenäiseen maahan ja tuhotaan maa järjestelmällisesti. Jos sanotaan suoraan, niin se on teurastamista. Ikinä ei Venäjä tule sitä korjaamaan.

 

Lahjoituspalvelu välittää paketteja Ukrainaan

Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry on avannut sivuston, jolla voi tehdä toivomuslistan mukaisia tavaralahjoituksia toimitettavaksi avun tarvitsijoille. Listalla on esimerkiksi lastenhoitotuotteita, ensiaputarvikkeita, lääkkeitä, suojavälineitä ja elektroniikkaa.
Sivustolla valitaan lahjoitettava tavara ja luovutuspaikka, johon paketoitu tavara toimitetaan. Kuljetus on maksuton. Esimerkiksi Mikkelissä luovutuspaikkoina on postin ja matkahuollon toimipisteitä.
Yhdistyksellä on ajantasainen tieto, millaista tavaraa kriisialueella juuri nyt tarvitaan sekä jakelukanavat Ukrainassa, joten apu menee perille. Yhdistyksellä on myös tukipuhelin ukrainalaisille.
Sivusto on osoitteessa autaukrainaa.fi

Farmarin alueen rakentaminen alkoi

|
Kalevankangas on kehittynyt edellisestä kerrasta. PETRI P. PENTIKÄINEN Kesä–heinäkuun vaihteessa Mikkelissä pidettävän Farmari-tapahtuman rakentaminen on alkanut Kalevankankaalla. Nykyisin joka toinen vuosi järjestettävä Farmari on ...

ESE:ssä kuhisee monesta syystä

|
Energia-ala käy kuumana, ja rahapulassa oleva Mikkeli pohtii, mitä tehdä menestyvän ESE:n osakkeille. PETRI P. PENTIKÄINEN Etelä-Savon Energian toimitusjohtaja Erkki Karppasella on harvoin pitänyt ...