Droonilla on nykyään oma paikkansa, mutta kuvauslentoja se ei korvaa.
Jokaisella metsänomistajalla on maksutta käytettävissä Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu, jossa voi perehtyä avoimiin tai omistajakohtaisiin metsätilatietoihin.
– Metsään.fi välittää tarkkaa ja tuoretta metsävaratietoa esimerkiksi hakkuuilmoituksen ja sen seurannan pohjalta, Xamkin metsäopettaja ja Personal Foresterin yrittäjä Heikki Lehmonen kehuu.
Palvelussa on korkeintaan kuusi vuotta vanhoja lentokartoitustietoja, ja sen laskureilla voi saada suuntaa antavaa tietoa yksittäisen metsätilan arvosta.
Metsä Groupin osaamisen ja markkinoinnin asiantuntija Jussi Myllys kertoo, että yrityksen kaikki digitaaliset palvelut löytyvät Metsäverkosta. Se on tarkoitettu vain Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille.
– Siellä voi ylläpitää metsäsuunnitelmaansa, tehdä sähköisesti puukauppaa sekä videoneuvotella metsäasiantuntijan kanssa.
Viime vuonna uusittu Metsäverkko kehittyy jatkuvasti selkeämmäksi ja monikäyttöisemmäksi.
– Verkkopalveluille on ollut kasvavaa tarvetta esimerkiksi etämetsänomistajien ja koronarajoitusten vuoksi.
Metsäverkossa on katsottavissa myös asiakkaan omaa metsää mallintava virtuaalimetsä, jossa pääsee jyvälle suurimmista toimenpiteistä, kuten harvennuksista ja taimikonhoidosta.
– Virtuaalimetsässä voi tarkastella metsäsuunnitelman metsäkuvioita tietokone-, iPad- ja VR-lasivälitteisesti.
Myös paljon metsäsuunnitelmia tekevillä metsänhoitoyhdistyksillä on oma sovelluksensa, vuosi sitten käyttöön otettu OmaMetsä. Tästä palvelusta saa ajantasaiset puustotietonsa siihen pankkitunnuksilla kirjauduttuaan.
– OmaMetsä sisältää uuden puhelinsovelluksen, jonka avulla voi tutkailla metsätilansa karttaa, esittelee Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsäsuunnittelun erityisasiantuntija Juuso Riittinen.
Drooneja ei Metsä Groupissa ole tällä hetkellä käytössä, mutta niiden hyödyntämistä on kokeiltu parina vuonna.
– Droonit soveltuvat metsäsuunnitelmien tekemiseen vaikeakulkuisessa maastossa. Työ tehostuu, kun maastokäyntiä ei aina tarvita, Myllys arvioi.
Erityisen hyvin nopeat droonilennot ovat soveltuneet metsätuhojen laajuuden selvittämiseen.
– Nopeus on yksi droonien valteista noin 100–400 hehtaarin metsissä. Kun kartoitetaan laajoja alueita, 6–8 kilometrin korkeudella laserkeilaavat ja kaukokartoittavat lentokoneet ovat edelleen paras valinta, pohtii Lehmonen.
Samaa mieltä on metsänhoitoyhdistyksen Riittinen. MHY Etelä-Savo teki yhteistyökumppaninsa kanssa droonien pilottitestauksen viime kesänä. Testi käsitti satoja metsähehtaareja.
– Droonit soveltuvat parhaiten isojen, hyvin hoidettujen metsien kuvaamiseen. Monikerroksisemmassa puustossa droonien ulottuvuus on rajallinen, koska laitteet laserkeilaavat puita ylhäältä päin.
Paikallisyhdistys päätyi siihen, että droonit eivät palvele heidän tarvettaan tällä erää. Maanlaajuista tapaa droonien käyttämisestä metsäalalla ei olekaan kehkeytynyt.
– Droonit ovat kiistatta tarkkoja, mutta niitä on vaikeaa käyttää vaativissa tuuli- ja sadeoloissa, Riittinen arvioi.
Droonien tekniikasta
• Suomessa lienee yli 50 000 droonin käyttäjää. Heistä alle viidellä tuhannella on tarvittavat asiapaperit kunnossa.
• Trafi yhdenmukaisti viime vuonna droonitietoutta. Luokittelutietoja löytyy Droneinfo.fi:stä.
• Pienimmillä drooneilla voi kuvata vähällä koulutuksella. Ammattimaisiin droonien lennätyksiin vaaditaan rekisteröinti sekä lentolupakirja.
• Tavallisen metsäalan droonin kamera on teholtaan 12 megapikseliä. Pientä helikopteria muistuttava drooni painaa yleensä puolesta kilosta viiteen kiloon.
• Droonilla voi ottaa ennen ja jälkeen -valokuvien lisäksi videoita.
• Esimerkiksi kolme suomalaisyritystä on tehnyt vuodesta 2021 alkaen yhteistyönä metsäsuunnitelmia ja mallinnuskuvia. Metsälinkki Oy kuvaa, Mosaic Mill käsittelee kuvat ja Simosol tekee myytävät metsäsuunnitelmat.
VIRPI KONTINEN