Lämpimän sisäilman halu vie joskus voiton taloudellisista ja terveydellisistä tosiasioista.
– Omakotitalojen asukkaiden lämpökokemus on hyvin yksilöllinen asia. Suositukset, niin kuin makuutilojen lämpötilojen säätäminen noin 20 celsiusasteeseen, ovat kuitenkin varmasti hyviä, pohtii Mikkelin Seudun Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Petri Pylvänäinen.
Huonelämpötila-aihe saa Pylvänäisen huvittumaan, sillä hän itse rukkaa mielellään säädöt niin, että sisällä tarkenee 22 asteen lämmössä.
– Nykyään kaikkein helpoin ja sitä kautta parhain keino tottua entistä viileämpään asunnon sisäilmaan on hyödyntää asuntoon asennettuja lattialämpöjärjestelmiä, arvioi Pylvänäinen.
Kun lattialämpötila on säädetty varsinaista huone-
lämpötilaa pari astetta matalammaksi, asukas säästää selvää rahaa energialaskussaan.
– Tänä päivänä lattialämpökaapelit ovat myös erittäin ohuita, ja sen vuoksi niiden asentaminen ei ole kovin työlästä ja muiden rakenteiden muuttamista vaativaa.
Pylvänäinen historioi, että kun Suomen omakotitaloissa muinoin alettiin ymmärtää ilmanvaihdon päälle, käyttöön otettiin talojen korvausilmaventtiilit. Venttiilien haittoihin kuului se, että ne kylmensivät usein koko asuintilaa.
Myöhemmässä vaiheessa keksittiin poistoilmakoneet, eli tulo- ja poistoilmaa alettiin liikutella koneellisesti.
– Jos nykyään hankkii taloonsa korvausilmaventtiilejä, niiden taso on merkittävästi kohentunut.
Valittavissa on termostaatillisia ilmanvaihtolaitteita, jotka avautuvat tai sulkeutuvat automaattisesti. Myös sähkövastuksellisia laitteita löytyy.
– Nykyaikaa edustavat laitteistot, jotka kierrättävät lämmintä sisäilmaa normaalin lämpimän ilman kierron mukaisesti. Silloin käytössä on maksutonta energiaa, Pylvänäinen kertoo.
Viimeisten kymmenen vuoden sisällä ilmanvaihtokoneet ovat kehittyneet huimasti positiivisempaan suuntaan.
– Myös yllättäviä yksittäisiä keksintöjä on tullut, kuten asukkaiden poissaolon huomaavat laitteet sekä takan päälle kytkevät laitteet.
Vuokra-asuntotoimija Mikalon toimitusjohtaja Hannu Sormunen kertoo, että yrityksessä lämmön säätelyä hallitsee perusverkon pyrkimys pitää asuinhuoneistoja kohtuullisissa olosuhteissa. Hyvä tavoitelämpötila on edelleen noin 21 celsiusasteessa.
– Asukkaat voivat myös jonkin verran itse säätää lämpöjä huoneistokohtaisista termostaateistaan, hän tarkentaa.
Mikalon vastuulla on, että lämmityksen perusjärjestelmät ovat toimivia ja tarpeen mukaan huollettuja.
– Syksy on haasteellista aikaa, koska kiinteistöjen lämmönjakohuoneissa oleva automatiikka huolehtii siitä, että huoneistot pysyvät riittävän lämpiminä ilman viiletessä, Sormunen kuvailee.
Teknisillä ratkaisuilla vie tovin aikaa sopeuttaa järjestelmän säädöt optimaaliselle tasolle. Jos huoneistojen pattereissa kiertää vesi, sen sopivaksi lämpeneminen ei käy hetkessä. Asukkaiden on ehkä hiukan toppuuteltava omaa termostaatin säätelemisen haluaan.
Jos esimerkiksi viileys vain tuntuu jatkuvan, kannattaa ottaa reippaasti yhteyksiä huoltopuolelle eikä jäädä murehtimaan asiaa itsekseen.
– Huoneiston lämmön mittauksessa käytämme datablokkeria, joka mittaa vuorokautista lämpötilan vaihtelua ja piirtää siitä hyvin havainnollistavan käyrän, Sormunen kertoo.
Mittauksen pohjalta tehdään tarvittavat toimenpidesuunnitelmat.
Mikalon uusimmissa vuokra-asunnoissa saattaa asukkaiden ilona olla myös lattialämmityksiä esimerkiksi kosteissa tiloissa.
– Suurin osa niistä on kaukolämpöjärjestelmän vuoksi vesikiertoisia, vaikka sähkökiertoisiakin mukaan mahtuu.
Virpi Kontinen
Liian kuuma väsyttää, kylmä taas kolottaa
Yhden asteen pudotuksella säästää 5 prosenttia lämmityskustannuksia.
Hengitysliitto suosittaa huoneilman lämpötilaksi 20–22 astetta, mutta muistuttaa, että ihmiset kokevat lämmön hyvin yksilöllisesti. Lattian pintalämpötilan pitäisi olla vähintään 18 astetta.
Väärillä huonelämpötiloilla on terveyshaittoja. Liian lämmin ilma tuntuu tunkkaiselta ja kuivalta. Liika lämpö voi aiheuttaa väsymystä sekä limakalvojen, ihon ja silmien ärsytystä. Makuuhuoneen lämpötilan pitäisi olla normaalia viileämpi, sillä unenlaatu kärsii liiasta kuumuudesta.
Liian viileä huoneilma voi aiheuttaa lihas- ja nivelkipuja. Märkätiloissa kylmyys voi johtaa myös homevaurioiden kehittymiseen.
Lämpötilat on syytä mitata keskeltä huonetta, reilun metrin korkeudelta lattiasta.
Sisäilmastotutkimuksen mukaan suurin osa ihmisistä on tyytyväisiä, kun huonelämpötila on hieman yli 21 astetta. Motivan mukaan lämpötilan lasku 24 asteesta 21 asteeseen vähentää sisäilmaoireiden määrää kolmanneksella. Jos asuinlämpötiloja lähtee muuttamaan, kannattaa tehdä se useammassa jaksossa. Ihminen tottuu 0,5–1,0 asteen lämpötilan pudotukseen noin viikossa.
Huonelämpötilan lasku näkyy lämmityskuluissa. Yhden asteen pudotuksella säästää viisi prosenttia lämmityskustannuksia.
Motiva suosittelee eri lämpötiloja eri käyttötarkoituksiin. Motivan mukaan jako voisi olla seuraava:
- Oleskelutilat 20–21’C
- Makuuhuoneet 18–20’C
- Porrashuone 17–18’C
- Varasto 12’C
- Autotalli 5’C
Petri P.Pentikäinen
