Leiponen on kotitalouden moniottelija

|

Ison basilikan näköinen puutomaatti eli tamarillo kasvaa parimetrisenä pensaana Tuijan pihan ritilässä.

Tuija Leiposen harrastuksiin kuuluvat muun muassa erikoisten kurkkujen kasvattaminen ja kotikokkauksessa toimivien reseptien kehittely.

– Luonnonläheisyys on minulle kaikki kaikessa, esittelee Tuija Leiponen itsensä.
Tuija on asunut Hirvensalmella neljä ja puoli vuotta ja siitä viimeiset kolmisen kuukautta uudessa osoitteessa. Tuija nauraa, että ensin hän perusti uuteen kotiin puutarhan ja sitten vasta aloitti kodin kunnostamisen. Yhdessä edellisistä asuinpaikoistaan Tuijalla oli jopa oma puistokin, kuten hän haikeana muistelee.

Tuijan kiinnostus kasvien kasvattamiseen syttyi lapsuudessa, kun hän seurasi isän taidokasta työtä puutarhassa. Tuijan isä oli muun muassa mukana järjestämässä ensimmäisiä luomumessuja. Tuija itse on tyytynyt olemaan vain puutarhamessujen kävijänä.
Tuijan oma kasvikiinnostus painottuu epänormaaleihin yksilöihin.
– Pelkkä porkkanan ja retiisin viljeleminen olisi tylsää, vaikka eniten olen hyötykasvien viljelystä innostunutkin.
Tämän kesän erikoisuuksia Tuijan kasvistossa ovat runkokirsikka, minikiivi, persikka, siemenetön viinirypäle sekä hyppykurkku, joka kirjaimellisesti heittää siemenensä. Kookasta satoa tuottavat myös hernekasveihin kuuluva tamarindi, marjatuomipihlaja eli saskatoon, peikonlehti ja bataatti.
– Jalapenostakin tulee tänä vuonna mahtava sato. Pidän sen mietoudesta esimerkiksi chiliin verrattuna. Viime vuoden chilisadosta tein nauhan kasvattamani sitruunan ympärille.
Tuijan Facebook-sivuilla vierailijat ovat olleet ihastuksissaan myös sydänkurkuista. Ne ovat sydämen muotoon ohjaavissa muoteissa kasvatettuja kurkkuja. Kehuja kerää myös hyötykasvien joukkoon mahtunut Virgo-petunia, jonka kukinto muistuttaa tähtitaivasta.

Tuija onnistui kasvattamaan sydämenmuotoisia kurkkuja muotin avulla.

Tuijalla on monipuolista taitoa ruoanlaitonkin suhteen. Isä ohjasi tyttöään pienestä pitäen ruokien valmistamisen salaisuuksiin. Tutuiksi tulivat niin teurastukset kuin karjalanpiirakoiden rypyttäminen.
– Isä teki minulle muun muassa oman piirakkamuotin, Tuija valaisee.
Myös ruoanlaitossa Tuijaa kiehtoo nimenomaan erikoisuus. Sitä voi hakea esimerkiksi hedelmien tai marjojen kandeerauksella eli sokeriliemellä kuorruttamisella. Oivallinen vaihtoehto on myös siirapin maustaminen yllättävillä aineksilla, kuten pihlajanlehden nupuilla.
– Niistä saa siirappiin hienostuneen, Amareton kaltaisen maun.
Yksi Tuijan onnistuneista kokeiluista on juurespohjainen karjalanpiirakka, mutta kotitaloustaitoista naista kiinnostavat paljon myös ulkomaiset reseptit.
Tuijan tietotaito erikoisten ruokien sommittelussa on hengästyttävän laaja. Puolisolta ja sosiaalisesta mediasta saadut kiittävät palautteet reseptikokeiluista kannustavat Tuijaa uusiin keksintöihin. Kiitosta ovat keränneet muun muassa sulava lumiukko -piparkakut ja muunnelmat täytetystä paahtoleivästä.
– Tosiasia kuitenkin on, että ennen onnistumisia olen kokenut monta epäonnistumista, Tuija huomauttaa sekä puutarhan hoitamisesta että ruoanlaitosta.

Sinnikkyys näkyy Tuijan elämässä monin tavoin. Tuija on työskennellyt vuosikaudet esimerkiksi Lassen Taimitalolla ja Piha-Roosassa. Työt oli lopetettava, kun lonkat ja polvet eivät enää kestäneet kovaa rasitusta.
Tuija on rasitteista huolimatta kohtuullisen varma siitä, että hänen toimintatarmonsa kokeilujen osalta ei tule loppumaan. Nuorena puhtia oli niin paljon, että hän teki perheensä vaatteetkin omin käsin. Nyt häntä kiehtoo esimerkiksi se, että voi työstää kaupan eksoottisten hedelmien siemeniä istutuskelpoisiksi.
– Ja uskokaa tai älkää, onnistuupa sekin, että kasvattaa popcorneista ruukkukasvin, hän heläyttää.

Virpi Kontinen

Kaksoiskuntalaiset ovat Mikkelille arvokkaita

|
Kaupunginjohtaja näkee kaksoiskuntalaisissa paljon sosiaalista potentiaalia. Kaksoiskuntalaisuusmalli voisi tuoda kuntalaisille paljon etuja. Ilman kaksoiskuntalaisuuttakin suomalaiset valitsevat nykyään itse etukäteen, minkä kunnan terveyspalveluita pääsääntöisesti käyttävät. ...

Miksi suomalaiset rakastavat itsevaltiaita?

|
Ylen esittämä Arthur Franckin Pesänlikaajat on viehko dokumentti syksyllä 1981 ilmestyneestä Tamminiemen pesänjakajat -kirjasta ja sen tekijöistä. Elokuva ei sinänsä tarjoa mitään suuria paljastuksia ...

Mikä on sopiva huonelämpötila?

|
Lämpimän sisäilman halu vie joskus voiton taloudellisista ja terveydellisistä tosiasioista. – Omakotitalojen asukkaiden lämpökokemus on hyvin yksilöllinen asia. Suositukset, niin kuin makuutilojen lämpötilojen säätäminen ...

Suursatsaus loi palvelukeskittymän

|
Osuuskauppa Suur-Savon uusi autotalo Savonlinnassa on tervetullut piristysruiske maakunnan toiseksi suurimpaan kaupunkiin. Kuun alussa Mertalaan avattu Etelä-Savon Auton uusi autotalo pihapiirin palveluineen houkuttelee autoilevia ...

Kaksoiskuntalaiset ovat Mikkelille arvokkaita

|
Kaupunginjohtaja näkee kaksoiskuntalaisissa paljon sosiaalista potentiaalia. Kaksoiskuntalaisuusmalli voisi tuoda kuntalaisille paljon etuja. Ilman kaksoiskuntalaisuuttakin suomalaiset valitsevat nykyään itse etukäteen, minkä kunnan terveyspalveluita pääsääntöisesti käyttävät. ...

Lämpöpumput yleistyneet kuivausrummuissa

|
Kuivausrumpuja hankitaan kuivauskaappeja enemmän. – Tämän päivän ratkaisuja ovat lämpöpumppukuivausrummut. Niiden asentaminen vaatii vain riittävän lähellä sijaitsevan sähköpistokkeen, kuvailee Mikkelin Carlsonin myyjä Olli Irri. ...

Trendiväri on häilyvä käsite

|
Jo 25 vuotta sisustuksia suunnitellut Saila Nurminen Sisustusstudio Vitriinistä huomioi trendivärit korostettavissa yksityiskohdissa. Sisustusarkkitehtuurin muotoilija Saila Nurminen on ollut yrittäjänä Sisustusstudio Vitriinissään 25 vuoden ...