Työskentely kärsii monilla työpaikoilla siitä, että nuoret työntekijät eivät kasva vastuunottajiksi vanhempien työntekijöiden rinnalle.
Toimitukseen on kantautunut viestiä siitä, että työmarkkinoilla on nykyään paljon käytännön kehittämistarvetta. Työkulttuurin läpikäymä muutos koetaan hyvin hankalaksi esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Sote-alalla on valtaisa henkilöstöpula, jota paikkaamaan on vaikea löytää työhönsä sitoutuvia ihmisiä.
– Vanhemmilla palkatuilla työmoraali on parempi. He venyvät tarpeen tullen kahteen peräkkäiseen vuoroon ja paikkaavat poissaoloja jopa vapaa-aikansa uhraten, kertoo nimettömänä pysyttelevä terveysalan konkari.
Työterveyslaitoksen työelämän muutoksen ja mielenterveyden tutkimusprofessorin Ari Väänäsen mukaan 1960- ja 1970-luvuilla työhön suhtautumista ohjasi protestanttinen etiikka, joka kannusti kovaan ahkerointiin ja taivaspaikan tavoitteluun.
– Työ tarjosi pitkään sotien jälkeen taloudellista nousua ja suojasi köyhyydeltä, professori kertoo.
Esimerkiksi paremmin koulutetulla Z-sukupolvella korostuvat Väänäsen mukaan työn sisällöt ja mahdollisuudet. Työltä odotetaan merkityksellisyyttä ja mielenkiintoisia haasteita.
Nuoremmilla sukupolvilla korostuu haastateltavan mukaan myös vapaa-ajan merkitys. Esimerkiksi vuorotyössä työelämältä halutaan joustoja. Lisäksi vastuissa on ongelmia.
– Vanhemmat ikäluokat kuormittuvat, kun nuorempi väki ei kasva vastuunottoon.
Mikä saisi joustavuutta korostavat nuoret sitoutumaan esimerkiksi vaativaan hoivatyöhön paremmin? Työpisteellä pitäisi vallita työhyvinvointi ja toimiva johtajuus.
– Osoitettavissa oleva osaaminen saisi myös näkyä palkkauksessa paremmin.
Jo lähempänä eläkeikää olevat sote-alan ammattilaiset ovatkin paremmin sisäistäneet sen, että työ erikoisaloilla vaatii jopa vuosia kestävää perehtymistä. Kukaan ei ole taituri työkokemuksetta, tiivistää haastateltava.
Nykyisten nuorten työntekijäsukupolvien houkuttimena toimii työn mielekkyyskin.
– Nuoret haluavat päästä muun muassa toteuttamaan itseään.
Väänäsen mukaan työkulttuurissa on kiistatta tapahtunut muutoksia. Työn merkitys ei kuitenkaan ole yleensä ottaen vähentynyt tänä päivänäkään työmarkkinoilla aloittavilla sukupolvilla.
– 2010-luvun ajan erityisesti naisilla työn arvostus ja merkitys ovat tutkimusten mukaan nousseet.
Nykyisenä pohjavirtauksena silti on, että tavoiteltavin työ on sellaista, jossa toteutuu merkityksellisyyden tunne.
– Nykyään protestanttisuuden rinnalla tai tilalla vallitsevat psykologiset moraliteetit, joissa keskeisiä ovat mahdollisuudet sisällölliseen mielekkyyteen ja oman itsensä luontevaan toteuttamiseen työssä, Väänänen kuvaa.
Yhdenlaista, tietylle ryhmälle ominaista suhdetta työhön ei nuoremmilla työsukupolvilla näytä siis olevan.
Siivousta palkkamaltilla
Mikkeli Siivotaan Oy:n Osku Nykänen jatkaa kahdettatoista vuottaan yrittäjänä. Yrityksessä on ollut jo vuosikausia jatkuva rekrytointiprosessi päällä sosiaalisessa mediassa ja perinteisillä työnhakukanavilla.
– Työntekijäkunnan työmoraali on ollut aina yksilökohtaista. Esimerkiksi uusin hakukampanjamme ei tavoittanut rekrytointiimme sopivia kontakteja.
Nykäsen mukaan yleistä asennetta työntekoa kohtaan pitäisi korjata yhteiskunnallisesti. Yrittäjä on törmännyt usein siihen, että työnhakija haluaa ilman alan työkokemusta päästä johtamaan.
Nykäsellä on myös positiivisia asennekokemuksia. Muun muassa oppisopimuksen kautta edenneistä hakijoista monet aloittavat pienemmällä korvauksella ja kokemuksen karttuessa saavat lisäpalkkaa.
Nykänen toteaa, että pienyrittäjä ei selviä, jos arkinen työntekijöiden panos ei ole varmistettu.
– Nyt minulla on työhön sitoutuvia siivoajia, jotka ovat siirtyneet tänne pääkaupunkiseudulta, Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta.
Selvityksen alla on myös työvoiman rekrytointi EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta.
Sukupolvista ja työsidoksista Suomessa
- Suurilla ikäluokilla viitataan vuosien 1945 ja 1950 välillä syntyneisiin ikäluokkiin. Niiden astuessa työelämään teollisuus ja palvelualat yleistyivät työnantajina. Nyt työn tekemiseen vahvasti ja monipuolisesti sitoutuneet ikäluokat alkavat olla eläkkeellä.
- X-sukupolveksi kuvataan vuosina 1964–1979 syntyneitä ikäluokkia. Kehittynyt teknologia ja informaatiotulva ovat xille ihmetyksen aiheita. He ovat tyypillisimmin halukkaita tietämään etukäteen, mitä heiltä odotetaan.
- Y-sukupolvi eli netti- tai millenniaalisukupolvi viittaa 1980-luvun alun ja 1990-luvun puolivälin välillä syntyneeseen sukupolveen. Se kaipaa työltään eniten kehittymismahdollisuuksia, joustavuutta sekä omien arvojen vahvistamista. Sukupolvella on taipumusta kyseenalaistamiseen.
- Z-sukupolveksi kutsutaan joko vuoden 1995 jälkeen tai vuosikymmenen 2000 alussa syntynyttä sukupolvea. Se on syntynyt elektroniikan hallitsemaan maailmaan, jossa se alati suodattaa tietoa ja muokkaa sovelluksia omiin tarpeisiinsa. Ylhäältä päin ohjautuva johtaminen ja yhdensuuntainen tiedonkulku ovat zetoille myös työelämässä menneisyyttä.
- Sukupolvien välistä on löydetty kuuluminen V-sukupolveen. Sen edustaja voi olla minkä ikäinen tahansa. Termi V-sukupolvi viittaa välittämiseen ja vastuuntuntoisuuteen. Veet haluavat jakaa tietoa, tekemisiään ja osin varallisuuttaankin keskenään.
Virpi Kontinen