Mikkelin tilaamat bussit tuovat käyttöä paikalliselle biokaasulle.
Mikkelin kaduilla kulkee nyt neljä tuliterää kaasubussia, jotka tulivat liikenteeseen vappuna alkaneella uudella sopimuskaudella. Kilpailutuksen voitti paikallisliikenteen nykyinen hoitaja Soisalon Liikenne. Sopimuskausi on viisi vuotta kahden vuoden optiolla.
Reilun kuukauden liikenteessä olleet uudet bussit ovat toimineet oikein hyvin, sanoo Soisalon Liikenteen liikennepäällikkö Juha Kaipiainen.
– Yhtä näppärästi ovat toimineet kuin dieselbussitkin. Ei ole ollut mitään ongelmia.
Kaasubussi ei eroa kovin suuresti tavallisesta. Suurin ero on se, että polttoaine syttyy moottorissa sytytystulppien avulla, kuten bensiinimoottoreissa.
Kuljettajan kannalta ajaminen on täysin samanlaista kuin dieselbusseilla. Matkustajat ehkä tunnistavat kaasubussit katolla olevista säiliöistä.
Kaasubussien tankkaaminen on vielä tällä hetkellä hidasta. Täyttö tehdään Graanin tankkausasemalla, jonka pumput on suunniteltu henkilöautokäyttöön.
– Tankkaus kestää 10-20 minuuttia. Kun otetaan pitkälti toista sataa kiloa, siihen menee aikaa, Kaipiainen sanoo.
Lisäksi tankkauspaikka on hieman ahdas. Helpotusta on luvassa, kun Tuskuun tuleva raskaiden ajoneuvojen kaasupiste saadaan käyttöön.
Mikkelin reiteillä ei ole mitään erityistä harmia kaasubusseille. Ainoastaan se pitää muistaa, että Sammonkadun alikulusta autot eivät mahdu.
– Sinne ei ole mitään asiaa kaasuautoilla. Ei ole kokeiltu, eikä koskaan mennäkään, Kaipiainen nauraa.
Kaasubussit lähes katosivat Suomen markkinoilta, kunnes biokaasun paikallinen valmistus toi ne takaisin peliin. Mikkelin tilaamat bussit ovat aluepoliittisesti järkevä ratkaisu, sillä niiden kautta saadaan lisää käyttöä paikallisten biokaasulaitosten tuotteelle. Maakuntakaupungeissa kaasubusseja on hankittu viime vuosina mm. Lappeenrantaan, Vaasaan ja Ouluun.
Maakaasubusseja ehdittiin vuosikymmen sitten hankkia pääkaupunkiseudulle toista sataa kappaletta, mutta niiden tekniikassa oli paljon ongelmia. Lisäksi kaasubussien käyttökielto umpinaisissa terminaaleissa vaikeutti autojen hyödyntämistä.
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä vastaava HSL onkin siirtynyt tilaamaan liikennettä sähköbusseilla, joita on tullut myös Turkuun ja Tampereelle.
Bussi ei tunge tahallaan
Mikkelin paikallisliikenteeseen on hankittu neljä pitkää telibussia, kaksi kaasulla ja kaksi dieselillä kulkevaa. Autot ovat 14,8 metriä pitkiä, mikä tekee niiden ohjastamisesta vaativaa vanhassa, kapeakatuisessa kaupungissa.
Joissakin risteyksissä telibussien on otettava itselleen tilaa enemmän, jotta kääntyminen onnistuu. Soisalon Liikenteen liikennepäällikkö Juha Kaitainen toivookin kanssakulkijoilta ymmärrystä.
– Kun käännytään Maakunnan risteyksessä Porrassalmenkadulta Vilhonkadulle oikealle, on blokattava myös vasen kaista kiinni, ettei rinnalle pääse ketään.
Toinen vastaava tilanne on kääntyminen Otavankadulta Otto Mannisen kadulle, joka on normaaleillekin linja-autoille tiukka.
– Jos rinnalla on auto, se käytännössä estää linja-auton kääntymisen. Asia korostuu, kun talvi tulee, ja auraukset katujen varsilla entisestään kaventavat kaistoja, Kaipainen sanoo.
Telibussin takimmaiset pyörät kääntyvät, ja pitkän bussin takapään sivuttaissiirtymä voi olla peräti 1,7 metriä. Linja-autonkuljettajat ottavat tietenkin tämän pyyhkäisyn huomioon, mutta Soisalon Liikenne toivoo yhteispeliä myös muilta kulkijoilta.
Petri P. Pentikäinen
