Rauhanturvaaja pitää nyt huolta metsistä

|

Joona Vatjus kertoo joulukuussa perustetulla Z-Forest Oy:llä riittäneen töitä perustamisesta saakka.

Jokaista metsää tulee hoitaa eri tavalla.

Yrittäjä Joona Vatjus pinoaa tottuneesti metsäkoneella koivujen ja kuusien runkoja korkeaan pinoon. Työmaana on tällä hetkellä 5-tien Visulahden ramppien lähistöllä oleva harvennushakkuu. Mies kertoo hänen sekä kahden muun yrittäjän, Janne Hyvärisen ja Panu Torniaisen, kanssa perustetun Z-Forest Oy:n tekevän töitä lähinnä yksityisille metsänomistajille, mutta myös metsäyhtiöille.
– Suurin osa on viimeaikoina ollut yksityisten ihmisten metsätyömaita. Meillä on etuna pieni kombikone, joka jättää metsän siistimpään kuntoon verrattuna suurin koneisiin, Vatjus kertoo.
Lisäksi Vatjuksen mukaan metsään saa jätettyä enemmän puita kasvamaan, kun kone ei tarvitse niin leveitä ajouria.

Yrityksellä on käytössään myös mätästävä istutuslaite. Käytännössä laite tekee mättään, johon taimi istutetaan. Tämä on suuri etu, varsinkin jos kyseessä on kuiva kesä, johtuen siitä että taimi istutetaan samalla kertaa, joten mätäs on aina tuore.
– Laitteen avulla metsänomistajille saadaan kartta minne taimet on istutettu, jolloin asiakas ei maksa turhasta, eli jokaisella taimella on oma ID ja tarkka sijainti. Käsipelillä istutuslaatu voi vaihdella, eikä määrästäkään ole välttämättä tarkkaa tietoa, Vatjus toteaa.
Monesti kaivinkoneella tehtävä mätästys ja käsin tehtävä istutus tehdään eri vuosina. Istutuslaitteen avulla taimet saadaan nopeasti kasvamaan, jolloin metsän kiertoaika lyhenee ja taimien selviytyminen on paremmalla pohjalla.

Vatjuksen mukaan metsät ovat siinä kunnossa, kuinka aktiivinen metsänomistaja jaksaa olla. Tarkkaa harvennusväliä on vaikea sanoa.
– Tietenkin siihen on ohjeistus kuinka usein metsää tulisi harventaa, mutta se riippuu todella monesta tekijästä. Aina on mentävä metsän mukaan.
Toiset metsänomistajat pitävät hyvää huolta omistuksistaan, kun taas toisilla metsät saavat todellakin olla luonnon tilassa.

Vatjus kertoo valmistuneensa ammattikoulusta metsäkonekuskiksi ja ajoi harvesteria ja ajokonetta noin 2 vuotta. Tämän jälkeen vuosi vierähti rauhanturvaajana. Viime vuonna palattuaan Suomeen hän pääsi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk:iin ja aloitti opinnot metsätalousinsinööriksi.
– Kun pääsin kouluun, niin se viimeisteli päätöksemme perustaa oma yritys, Vatjus kertoo hymyillen.

Investointivähennyksen raja nousi

|
Veroilmoituksen täytössä kannattaa ottaa apu vastaan. Vuoden vaihteessa metsätulojen verotuksessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Yksi asia, joka helpottaa metsätalouden harjoittajia on investointivähennyksiin tullut muutos. ...

Vielä niitä honkia humisee – Mikkelissäkin

|
Yllä oleva näkymä tammikuisen Karjalanharjuntien varrelta sai minut paitsi sadattelemaan lumitilannetta, myös ihmettelemään kaupunkimme maisemanhoitoa. Soitimme kaupungin metsäasioista vastaaville virka- ja toiminaisille ja kuvan ...

Metsävakuuttaminen on hitaassa nousussa

|
Lisääntyneet luonnonilmiöt ovat kasvattaneet kysyntää. Metsätalouden merkitys on Etelä-Savossa erittäin tärkeässä roolissa. Esimerkiksi vuonna 2018 kantorahatuloja Etelä-Savossa kertyi eniten koko maassa, yhteensä 329 miljoonaa ...

Hyötyjätekenttä on saanut kiitosta

|
Uusi pienkuormien vastaanottoalue ja lajitteluhalli parantavat lajittelun tasoa ja vähentävät kaatopaikan loppusijoitettavan jätteen määrää. Metsä-Sairilan jätekeskuksen alueella toiminut pienjätteiden vastaanottopaikka siirtyi viime syksynä uudelle ...