Kala tulee kotikeittiöön usein fileenä tai purkissa.
Kala on terveellinen ja herkullinen raaka-aine ruoanvalmistuksessa. Kuitenkin aivan turhan usein kaupan tiskiltä matkaan lähtee tuontilohta, vaikka tarjolla olisi lähituottajien järvikalaa.
– Vaikka lohifile on helppo napata matkaan marketin tiskistä, olisi hyvä pysähtyä miettimään, löytyisikö lohelle joku toinen vaihtoehto. Marketeissa on tarjolla runsaasti myös järvikalaa, vinkkaa Suomen vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestön Etelä-Savon kalastusohjaaja Aki Hirvonen.
Hirvonen kannustaakin tutustumaan ennakkoluulottomasti uusiin kalalajikkeisiin.
– Kalastaminen painottuu yleensä tiettyihin kalalajeihin. Iso ilon aihe on ollut huomata, että markkinoille on alkanut tulla valmisteita myös vähempiarvoisiksi luokitelluista kaloista, kuten särkikaloista.
Hirvonen korostaa lähikalan olevan myös ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Ja jos itse kalastaa, saa moninkertaisen hyödyn: liikuntaa, raitista ilmaa ja hyvässä seurassa mielikin virkistyy.
Suomi on tuhansien järvien maa ja järvet kalaa pullollaan. Erityisesti pienistä metsälammista ja sisäjärvistä voi Hirvosen mukaan löytyä jopa ennätyskaloja.
– Ja jos vinkkejä kaipaa, minulta niitä kyllä saa jopa siihen, mihin kannattaa mennä kalaan ja millä pyydyksellä mitäkin kalaa kannattaa lähteä hakemaan.
Kalapuikko on ykkönen
Mikkelin kaupungin ruoka- ja puhtauspalveluiden päällikkö, palvelujohtaja Mia Hassinen kertoo että kouluissa kalaa on tarjolla ainakin kerran viikossa.
– Ravitsemussuositusten mukaisesti kalaa tulisi syödä kahdesti viikossa. Me hoidamme sen toisen ja koti saa hoitaa toisen kerran, kertoo Hassinen.
Järvikalaa on Hassisen mukaan tarjolla, mutta valitettavan vähän.
– Järvikalan saatavuudessa on tosi isoja haasteita, niin hassulta kuin se täällä järvialueella saattaa kuulostaakin. Me emme myöskään saa ottaa vastaan perkaamatonta kalaa, vaan ainoastaan käsiteltyä.
Järvikalan saatavuuden haasteet ovat valtakunnallinen ongelma. Hassinen arvelee, että syynä on sekä kalastajien että kalankäsittelijöiden vähyys.
– Meillä on kuitenkin parhaillaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKin kanssa meneillään kehittämisyhteistyö ja alkuvuodesta otimme testiin järvikalapohjaisen tuotteen.
Koululaisille kala tekee välillä kauppansa, välillä ei.
– Kalaa on tarjolla eri muodoissa, pihveinä, keittona, pyöryköinä ja uunikalana. Näistä jälkimmäinen on vähiten suosittu.
– Mukaan lukien kaikki ateriavaihtoehdot, ehdoton suosikki on kalapuikot kermaviilikastikkeella, Hassinen paljastaa.
Järvi-Suomen Kalatuote Oy kehitti uusia tuotteita
Hirvensalmen Kissakoskella toimiva Järvi-Suomen kalatuote Oy kehittää jatkuvasti uusia tuotteita ja etsii niille uusia kanavia. Viimeisintä uutta ovat valmiiksi maustetut kalamurekemassa ja järvikalapihvi, jotka lanseerattiin markkinoille loppuvuodesta.
– Kyseessä on lahna- ja lohimassasta valmistettu, valmiiksi maustettu pihvi, joka kypsennetään ja pakastetaan täällä. Suurtalouskeittiön osuudeksi jää tuotteen lämmittäminen tai halutessaan paistaminen ennen tarjoilua. Samalla säästyy resursseja, kun pihvien valmistaminen jää heiltä pois, kertoo yrittäjä Tuomas Pöyry.
– Testasimme ja kehitimme tuotetta viime keväästä lähtien ja hioimme reseptiä, kunnes se oli mieluinen.
Nyt tuotetta on myyty muun muassa Mikkelin seudun suurtalouskeittiöille.
Suunnitelmissa on saada tuote myös kauppojen kylmä- ja kalatiskeihin, mutta sitä ennen vahvistetaan suurtalouskeittiömyyntiä. Yhtiö on myös aloittanut sopimusvalmistuksen lemmikkituotepuolella.
– He myyvät oman tuotemerkkinsä alla meidän valmistamiamme tuotteita. Aiomme jatkossa vahvistaa toimintaamme myös elintarviketuotannon rahtitöiden puolella, Pöyry kertoo.
– Raskas vuosi ei ole lannistanut meitä, päinvastoin. Olemme lähteneet entistä innokkaammin luomaan uutta ja etsimään uusia markkinakanavia tuotteillemme.
Lohi tarttuu kaupunkilaisen matkaan
Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen viime vuoden lopulla tekemässä kuluttajatutkimuksessa kysyttiin 18-50 –vuotiailta kaupunkilaisilta, millaista kalaa he syövät. Tutkimuksessa selvitettiin, keitä alihyödynnetyt kalat kiinnostavat ja mitkä ovat käytön motivaattoreita ja toisaalta esteitä. Tutkimukseen vastasi 504 kaupunkilaista.
Eniten syödään lohta, kirjolohta sekä tonnikalaa. Silakkaa käytti vain 41 prosenttia vastaajista, särkikaloja ainoastaan 11 prosenttia. Useimmat vastaajista kertoivat syövänsä silakkaa tai särkeä harvemmin kuin kuukausittain.
Silakkaa lautaselleen valinneet kertoivat tärkeimmiksi syiksi kotimaisuuden, edullisuuden ja perinteisyyden. Särki valittiin puolestaan kotimaisuuden, vaihtelun ja ympäristöystävällisyyden vuoksi. Tottumattomuus, maku, osaamattomuus ja ruodot olivat syitä, joiden takia silakka tai särkikala jätetään ostamatta.
– Näiden tulosten pohjalta tutkimuksen ja tuotekehityksen seuraava tehtävä on miettiä, miten vahvistaa kalan käytön motivaattoreita ja toisaalta miten vaimentaa tai poistaa esiin tulleita käytön esteitä ja hidasteita, kommentoi kehittämiskeskuksen tutkimusjohtaja Anu Hopia.
Ympäristöystävällisyys ei noussut merkittäväksi kriteeriksi kalaa valitessa.
Tutkimuksen toteutti Aistila Oy ja vastuullisena tutkijana toimi Saara Lundén.
