Tietoisuuden lisääntyminen uniapneasta on parantanut monien
ihmisten elämänlaatua.
Aamulla päätä särkee, huimaa, suu on kuiva. Herätessä pulssi hakkaa hulluna ja rintakehä tai pää on hiestä märkä. Stressikö taas painaa päälle?
– Ei kovin kaukaa haettu, sillä huono uni aiheuttaa elimistölle stressiä, kertoo Essoten keuhkosairauksien vastaanotolla työskentelevä sairaan- ja terveydenhoitaja, sertifioitu uniapneahoitaja Armi Luukkonen.
– Monesti edellä mainittujen ja useiden muiden oireiden takaa voi kuitenkin paljastua uniapnea.
Hoitamaton uniapnea vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointiin. Oireiden lista on pitkä.
– Uniapnea on ylähengitysteitä ahtauttava sairaus, joka aiheuttaa unenaikaisia hengityskatkoksia. Tästä puolestaan seuraa elimistön huono hapettuminen, mikä rasittaa sydäntä ja aiheuttaa sydänoireita, kertoo Luukkonen.
– Kun aivot, lihakset ja kudokset eivät hapetu kunnolla yön aikana, ihminen alkaa oireilla. Huono hapetus voi aiheuttaa myös muistin ja keskittymiskyvyn heikkenemistä.
Uniapneassa on hyvin pitkälle kyse ihmisen vanhenemiseen liittyvästä nielun ympärillä olevan kudoksen löystymisestä.
– Kun nukahdamme, nielun alueen lihaksisto rentoutuu ja pehmytkudos ahtauttaa nielua. Mitä enemmän kaulalla on rasvaa, sitä nopeammin tilanne vuosien saatossa pahenee. Ammattilaisen silmään yli 60-vuotiailla oireilevilla uniapnean todennäköisyys on yleisempää, kuin jos sitä ei olisi, Luukkonen sanoo.
– Aina uniapnea ei kuitenkaan ole kiinni ylipainosta tai iästä. Laitealoitukset ovat viime vuosina lisääntyneet paljon 35-40 –vuotiaiden keskuudessa. Myös lapset ja nuoret tai esimerkiksi hoikka 40-vuotias henkilö voi kärsiä uniapneasta, jos hengitysteiden rakenteet ovat ahtaat.
Kun nielun täysumpeutumisia tai osittaisia umpeutumisia tapahtuu yli kymmenen sekunnin ajan yli viisi kertaa tunnissa, on kyseessä uniapnea. Myös pinnallinen hengitys voi olla merkki uniapneasta. Monesti etenkin naiset hengittävät öisin pinnallisesti.
Uniapneasta kärsivä ei myöskään aina kuorsaa. Tietoisuus uniapneasta ja sen vaikutuksista on viime vuosina lisääntynyt.
– Uniapnean laitealoituksiin tulee tällä hetkellä viikottain jopa parikymmentä lähetettä. Tietoisuuden lisääntyminen on hyvä asia. Liian monen kohdalla syytä oireille on etsitty monella sairaanhoidon erikoisalalla sitä kuitenkaan löytämättä ja ihminen on kärsinyt pitkään vaikeistakin oireista. Unenlaadusta kysyminen on tärkeää.
– Ennen vanhaan ihmiset, jotka saivat yöllä nukkuessaan sydäninfarktin tai aivoverenvuodon, ovat hyvin todennäköisesti kärsineet uniapneasta. Rasitus sydämelle on ollut lopulta liikaa.
ovat kevyitä, helppokäyttöisiä ja
hyvin hiljaisia.
Nykyisin uniapneaa voi hoitaa kotona.
– Henkilö käy yöpolygrafiatutkimuksessa perusterveydenhuollon tai yksityisellä puolella ja saa kotiin yöksi unitutkimuslaitteen. Saatujen tulosten perusteella määrätään yksilöllinen hoito. Se voi olla esimerkiksi hammaskisko-, asento- tai CPAP-laitehoito, kertoo Luukkonen.
– Keuhkosairauksien uniapneahoitajat aloittavat CPAP-hoidon sekä ohjaavat ja opastavat asiakkaita laitteiden käytössä.
Opastus hoitoon on aikaisemmin tapahtunut henkilökohtaisesti tai pienryhmissä. Koronapandemiasta johtuen opastuksia jouduttiin perumaan, mikä ei Luukkoselle sopinut ollenkaan. Hän sai idean videoyhteydellä toimivasta etäopastuksesta, joka otettiin Essotella käytäntöön saman tien. Myös laitteen toiminta ja hoidon sujumisen seuranta tapahtuu etänä.
– Summa summarum, tietoisuuden lisääntymisen myötä uniapneasta on tullut uusvanha kansantauti. Tämä on nykysin niin yleinen vaiva, että sitä voi kutsua myös uudeksi normaaliksi.