Käyttämättömätkin linjat vaativat huoltoa.
Ylen lokakuussa julkaisemasta sähkön siirtohintojen nousua koskevasta artikkelista alkoi myräkkä, jonka silmään muun muassa Järvi-Suomen Energia on joutunut. Yhtiö on ollut sähkönsiirtohintojen osalta lehtien palstoilla yhtenä maan kalleimpana.
– Se on totta. Olemme kuitenkin uusineet 1000 kilometriä verkkoa vuodessa ja jostain raha on saatava, Järvi-Suomen Energia Oy:n toimitusjohtaja Arto Pajunen toteaa.
Toinen syy on pitkät välimatkat. Järvi-Suomen Energialla asiakasta kohden on kaapelia vajaat 270 metriä, kun maan keskiarvo on noin 150 metriä.
– Toimialueemme on harvaan asuttua aluetta ja siitä kustannukset syntyvät, Pajunen painottaa.
Mikkelin Haukivuoren Juonistossa omakotitalossa asuva Mikko Ukkonen ihmettelee sähkön siirtohintojen nousua. Hän on pitänyt tarkkaa kirjaa hinnoista vuodesta 2015 lähtien.
– Jos katsotaan viiden vuoden takaiseen, niin siirtohinta on noussut noin 39 % per kilowattitunti. Perusmaksu puolestaan on noussut lähes 105 %, Ukkonen hämmästelee.
– Mielestäni sekä siirtomaksu- että siirtolaskussa oleva perusmaksu tulee laskea yhteen ja silloin energian siirron puolelta kokonaiskasvu on reilut 60 %.
Maaseudulla asuville sähkön siirtohinnat kolahtavat ja kovaa. Siirtolaskun hinta on kesällä jopa kaksi kertaa suurempi kuin itse energialasku. Ukkonen kertoo, ettei maakaapelointi ole juurikaan parantanut sähkönjakeluvarmuutta hänen kohdallaan, koska lähimmät kaapeloinnit on tehty 5 km päässä.
– Sähköt ovat yleensä poikki useita tunteja, jopa vuorokauden. Siihen on täytynyt itse varautua ja tarpeen tullen viedä ruokia kylmäkasseissa ulos kylmän kelin aikaan, Ukkonen kertoo.
Hänen mukaansa heidän suunnallaan on useita vakituisia talouksia ja mökkiläisiä, jotka kärsivät samasta ongelmasta.
– Olemme sivuhaarassa, johon kuuluu arvioni mukaan useita kymmeniä talouksia. Jos korjauksia tarvitsee tehdä, niin sähköt laitetaan poikki koko haarasta ja ne ovat poikki niin kauan kun korjaukset saadaan tehtyä, Ukkonen kertoo.
Pajunen ilmaisee huolensa tulevaisuudesta, jos hintoja lähdetään tiputtamaan.
– Taajamat ovat nyt kunnossa, mutta olisi yhtä tärkeää saada haja-asutusalueiden sähkönjakeluvarmuus myös kuntoon. Keskustelussa on vähän unohtunut laadun parantaminen. Sen sijaan tuijotetaan vain hintaa, Pajunen toteaa.
Taajamissa ei Pajusen mukaan juurikaan enää ole sähkökatkoja tai ne ovat ainakin vähentyneet merkittävästi.
– Jos ajatellaan suhteessa, että nyt 10 000 taloutta olisi ilman sähköä, niin muutama vuosi sitten luku olisi ollut 40 000, toimitusjohtaja havainnollistaa.
Harvaan asutulla, mökkiläisten suosiossa olevalla alueella puhetta nousee myös vapaa-ajan asuntojen sähkölaskuista. Erityisesti ihmetystä on herättänyt eurojen kerääminen siirtohintojen nimellä, vaikka sähköä ei käytettäisi laisinkaan.
– Sähköliittymiä on huollettava, valvottava ja uusittava. Vaikka sähköä ei esimerkiksi talvikuukausina käytettäisi ollenkaan, verkko on kuitenkin olemassa, Pajunen muistuttaa.
– Meillä on satojatuhansia puupylväitä, jotka vaativat vuosittain uusimista. Ja esimerkiksi korroosio ei katso sitä kulkeeko kaapeleissa sähköä vai ei.
Pajunen myös vakuuttaa, että perusmaksut ovat kaikille samoja, vaikka mökkiläiset ovat epäilleet, että heitä rahastettaisiin muita enemmän.
Myös alati lisääntyvät aurinkokennojärjestelmät ovat herättäneet keskustelua. Aurinkokennojärjestelmä voi hilata energialaskun nollaan. Siirtolasku kuitenkin on ja pysyy.
– Jos käytössä on aurinkokennojärjestelmä, niin on otettava huomioon verkon muuttuminen kaksisuuntaiseksi. Sähkökauppiaat yleensä ostavat järjestelmien kautta syntyvän ylimääräisen sähkön, Pajunen toteaa.
Hänen mukaansa sähkönsiirtohintoihin ei ole nyt näkyvissä korotuksia, vaan ollaan tasapainossa.
– Uudistamista jatketaan 1000 kilometrin vuositahtia. Olemme tilanneet ja suunnitelleet jo urakat ensi vuodelle.
Paine on kova
Energiavirasto on julkaissut raportin, jossa se tarkastelee alueellisia hintaeroja. Raportissa todetaan, että eri alueiden hintaerot ovat vakiintuneet ja nousseet vuodesta 2015 lähtien. Keskimääräiseksi korotuksesi on arvioitu talousvaliokunnan mietinnön mukaan 1,2 senttiä kilowattitunnilta vuotta koden. Huolta kuitenkin aiheuttaa erityisesti haja-asutusalueiden asukkaiden maksut, jotka saattavat nousta noin 4,5 snt/kWh vuodessa.
Energiavirasto on luokitellut jakeluverkkoyhtiöt klustereihin eli ryhmiin yhden tai useamman muuttajan samankaltaisuuden perusteella. Järvi-Suomen Energia Oy kuuluu samaan klusteriin Kajave Oy:n, Parikkalan Valo Oy:n ja Savon Voima Verkko Oy:n kanssa. Kyseisillä yhtiöillä on sähköverkkokaapelia keskimäärin 245 metriä sähkönkäyttöpaikkaa kohden. Niiden jakelumaksu on raportin mukaan noussut keskimäärin 36 prosenttia 9,23 snt/kWh:iin vuoteen 2019.
Tämän ryhmän yhtiöt painottuvat maan itäosiin ja omaavat laajan verkon.
Järvi-Suomen Energia Oy poikkeaa muista klusterin yhtiöistä ollen ainut vuokraverkonhaltija eli yhtiö vuokraa sähköverkon emoyhtiöltään.
Yhtiö toimii konsernirakenteella ja on antanut konserniavustuksia, joiden määrä suhteutettuna liikevaihtoon on vaihdellut tarkastelujaksolla varsin voimakkaasti.