Kaasu on ympäristö- tietoisen valinta

18.11.2020 Auto & Kone | Koti
Kaasua, komisario Pulkkinen. Kaasuauton tankkaaminen ei ajallisesti isommin poikkea perinteisten nestemäisten polttoaineiden tankkaamisesta, kertoo Ajanvaunun myyntipäällikkö Taavi Pulkkinen.

Paikallisesti tuotetun biokaasun polttaminen jopa vähentää kasvihuonepäästöjä.

Kaasuautoilu on tällä hetkellä yksi fiksuimmista autoilun muodoista, mitä voimanlähteisiin ja ympäristöasioihin tulee. Myös kokonaistaloudellisesti sitä on vaikea lyödä millään, kun mukaan otetaan käytön aikaisten kustannusten ohella pääomakulut jälleenmyyntiarvoineen.

Kaasuautot pitävät hyvin myös arvonsa. Ajanvaunu Oy:n myyntipäällikkö Taavi Pulkkinen kertoo niiden olevan haluttuja niin uutena kuin käytettynä.
– Esimerkiksi uusi Skoda Octavia on kaasumallina edullisempi kuin vastaava bensamalli. Myös käytettynä niiden arvo pitää pintansa.
Uusien kaasuautojen kauppa käy ainakin Ajanvaunulla hyvin, sillä esimerkiksi juuri uusista Octavioista joka neljäs on kaasukäyttöinen. Pulkkisen mukaan kaasuauton taloudellisuus on huomattu myös ammattikäytössä.
– Tankkausverkosto on isossa roolissa. Onneksi niitä alkaa olla aika hyvin esimerkiksi taksikäyttöä ajatellen.

Käytännön esimerkki tutustumisajossa olleen Octavian kohdalta kertoo oleellisen. Yhdistetty kulutus WLTP-mittaustavalla on 3,8 kg/100 km, joka vastaa melko tarkasti 6 litran bensiinimäärää. Kun tiedetään, että ESEn E-kaasuasemilla biokaasun kilohinta on tällä haavaa 1,40 €/kg, tarkoittaa se 5,32 euron polttoainekustannusta sataa kilometriä kohden.
Vastaava määrä bensiiniä maksaa tämän hetken pumppuhinnoilla noin 8,60 euroa. Siten polttoainekustannus on tällä haavaa noin 40 prosenttia vastaavaa bensiiniautoa matalampi. Laskelmissa on otettava huomioon kaasuauton käyttövoimavero, joka on alhaisempi kuin vastaavalla dieselautolla. Octavian kohdalla käyttövoimaveron suuruus on hieman päälle 200 euroa vuodessa.
Kun maailman talous elpyy koronan kahleista, noussee globaalisti hinnoitellun bensiinin hinta enemmän kuin paikallisesti tuotetun kaasun. Ei liene siis liioiteltua sanoa, että kaasuautoilu on polttoainekulujen osalta jopa puolta edullisempaa. Kaasuautoilu on enemmän kuin järkevää, mikäli vuosittaiset ajokilometrit yltävät 20 000 rajapyykin tietämille tai yli.

 

Mukaan mahtuisi muitakin

Tällä hetkellä Suomeen tuodaan käytännössä ainoastaan VAG-konsernin kaasu-autoja. Audin, Seatin, Skodan ja Volkswagenin lisäksi kaasuautoja sai aikaisemmin esimerkiksi Opelin, Mercedes-Benzin ja Volvon merkeillä varustettuna, mutta ei enää. Tiedossa on, että esimerkiksi Fiat valmistaa yhä kaasuautoja ja Kauko-Idässä Toyotalla on omat kaasuversionsa.

Voimakkaasti sähköistyvässä automaailmassa kaasuautojen kehitystyö on jäämässä sivummalle. VAG-konserni kertoi alkuvuodesta jäädyttävänsä kaasuautojen kehittämisen, jatkaen kuitenkin yhä niiden valmistamista. VAG-ryhmä myi maailmanlaajuisesti viime vuonna 110 000 kaasuautoa. Osuus on kuitenkin konsernin kokonaisvalmistusmäärään peilattuna marginaalinen, noin yhden prosenttiyksikön luokkaa.

 

Biokaasu ja kaasuhybridi

• Biokaasuautoilla kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää yli 95 %.
• Eräissä tapauksissa liikennebiokaasun elinkaaripäästöt ovat jopa negatiiviset.
• Tämä johtuu muuten ilmakehään pääsevän voimakkaan kasvihuonekaasu metaanin palamisesta moottorissa hiilidioksidiksi.
• Kaasuhybridiauton sydän on tavallisimmin bensiinin ja bio-/maakaasun avulla toimiva ottomoottori.
• Kaasun polttoainekustannukset ovat 20-50% edullisemmat vastaavaan bensiiniautoon verrattuna.
• Kaasuautoon kohdistuu käyttövoimavero, joka on edullisempi kuin dieselillä.
• Bensiinikäyttöisiä autoja voidaan muuttaa konversiopaketin avulla kaasutoimisiksi.
• 1 kg bio-/maakaasua vastaa energiasisällöltään 1,56 litraa bensiiniä tai 1,39 litraa dieseliä.

 

Kaasu-Octavia on helppo paketti

Koeajolenkillä auton eroavaisuutta bensaversioon ei huomaa sisätiloissa kuin mittaristosta. Mittariston reunoilla, joka on itseasiassa iso diginäyttö, on vasemmalla puolella kaasun ja oikealla bensiinitankin täyttömittari. Lisäksi mittarinäkymään saa kilometrimäärät, jotka kummallakin polttoaineella voi vielä taivaltaa.

Äkkisilmäyksellä hämäävää oli, kun bensiinin toimintamatka näytti vain 150 km, vaikka tankki oli lähes täynnä. Selitys löytyi teknisistä tiedoista, sillä bensatankin koko on kaasumallissa vain 9 litraa. Tätä ei kuitenkaan kannata säikähtää, sillä kaasuautolla on tarkoitus ajaa kaasulla. Sitä säiliöön mahtuu 17,33 kilon verran, joka vastaa noin 27 litraa bensiiniä. Näin ollen kokonaistoimintasäde on lähes samaa luokkaa kuin bensaversiolla.
Ulkoapäin auto eroaa mallimerkintöjen ohella tankkausluukun alta, jossa on omat tankkausmahdollisuutensa kummallekin polttoaineelle. Biokaasun palaessa täydellisesti pakoputken päästä nousee vain hiilidioksidia ja vesihöyryä.

Kaasu-Octavia kaipaa huoltoa bensa-autoa enemmän, mutta huolenpitosopimuksen myötävaikutuksella kustannusvaikutus vuositasolla on pienehkö.
Käytännön ajossa 1,5 litran TSI-moottorin ja DSG-vaihteiston yhteispaketti toimii kuin ihmisen mieli. Ajettavuudeltaan ja tiloiltaan Octaviaa ei tarvitse enää suitsuttaa, mutta äänieristyksen osalta uusi malli on ottanut ison loikan eteenpäin. Siksi tiloiltaan kiitellyn automallin suosiota ei tarvitse ihmetellä pihinä kaasuhybridiversionakaan.

 

Biokaasujalostamon tuotanto on vauhdissa

Ensi kesäksi rakennetaan kaksi tankkauspistettä lisää.

Ensi kesänä paikallisesti tuotettua biokaasua voi Graanin ja Haukivuoren lisäksi tankata myös Tuskussa ja Kuortissa.

Etelä-Savon Energian pääosin omistama BioHauki Oy siirtyi viime kesänä täyteen operointivaiheeseen. Jalostamo tuottaa kaasua noin 200 000 kilon vuosivauhdilla ja tuotantomäärää on varaa kasvattaa edelleen.
– Se tarkoittaa suomeksi sitä että tuotanto on käynnissä eli syötteitä menee sisään ja kaasua tulee ulos, kertoo Biohauen toimitusjohtaja Mikko Liukkonen.

Kasvua tulevaisuudessa tarvitaan, sillä nykyisten Graanin ja Haukivuoren tankkauspisteiden lisäksi myös Tuskuun ja Kuorttiin rakennetaan ensi kesään mennessä uudet E-kaasuasemat. Oman vaatimuksensa tuo varmasti myös Mikkelin kaupungin strategiaan sisältyvän kestävän kasvun ohjelman mukaiset neljä kaasubussia, jotka alkavat liikennöidä Mikkelin joukkoliikenteessä viimeistään ensi kesänä.
Tuotantoa helpottaa jatkossa osaltaan Sairilaan valmistuva toinen biokaasun tuotantolaitos.

Tuskuun kaavaillaan raskaammalle liikenteelle sopivaa kaasutankkausasemaa.
– Kulutuksen kasvaessa myös tuotanto kasvaa. Tähtäimessä on tuotannon nostaminen parin vuoden aikana jopa 400 000 kiloon. Enempää ei kuitenkaan tuoteta kuin mitä kulutus on, Liukkonen tähdentää. TB

+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0