Juhannusta on vietetty jo muinoin vuoden valoisimman ajankohdan, kesäpäivänseisauksen aikaan. Juhlan nykyajankohta on kuitenkin hieman monimutkaisempi juttu. Kristinuskon kaavassa juhannus on Johannes Kastajan syntymäpäivä, siis 24.06. eli puoli vuotta Kristuksen syntymästä. Puoli vuotta heittää kuitenkin päivällä: Jeesus syntyi 25.12. ja Jussi siis 24.06. Tämä johtuu roomalaisesta päivänumeroinnista. Tuo kaava päti aina vuoteen 1955, jolloin siirryttiin viikonloppujuhannuksiin. Niin tai näin ennen, mutta nykyään juhannus on 20. – 26.06. välisenä lauantaina. Tänä vuonna jussi on aikaisin mahdollinen, eli 20.06.
Kristillisestä taustastaan huolimatta juhannus on vahvasti maallistunut – joka kevät on nähtävissä juhannuksesta johtuva syntyvyyden lisäys. Toivottavasti tämä perinne jatkuu! Muita juhannusperinteitä ovat silli ja uudet perunat, juhannussauna, kokonpoltto, lavatanssit, pontikanjuonti, neitojen pellolla alasti kieriskely, vesillä toilailu ja lopuksi autuas ”nukahtaminen”.
Muinaisessa ruokavuodessa kevään puute oli ohi ja luonto tarjosi jo vaikkapa uutta satoa perunasta ja erilaisista kaloista. Vuoden 1937 keittokirja tarjoaa alkukesän listalle mm. kalakeittoa, jossa kokkareita seassa, paistettua puuroa, munuaispaistosta, munasilliä ja perunoita, pesässä savustettua kalaa ja kinkkua rikottujen munien kera.
Unohdamme nyt 1930 -luvun herkut ja laadimme 2020 -luvuin juhannuskattauksen illaksi – reseptit löydät netistä:
– silliä, sipulikiekkoja ja hölskypottuja,
– savustettuja omenaribsejä ja pekonikanavartaita,
– hedelmäistä coleslawta,
– helppoa mansikkakakkua.
Juomina kaikille kaivovesi, maito tai mehu – aikuisille tarvittaessa tumma olut ja huurukossunapsuja.
JT Hartikainen