Lisääntyneet luonnonilmiöt ovat kasvattaneet kysyntää.
Metsätalouden merkitys on Etelä-Savossa erittäin tärkeässä roolissa. Esimerkiksi vuonna 2018 kantorahatuloja Etelä-Savossa kertyi eniten koko maassa, yhteensä 329 miljoonaa euroa.
Metsäomistuksessa kyse on siis hyvin merkittävästä omaisuuserästä. Silti edelleen moni vakuuttaa mieluummin 10 000 euroa maksavan autonsa, mutta 300 000 euron metsäomaisuus tahtoo jäädä vakuuttamatta.
– Kyseessä on kuitenkin vähennyskelpoinen kulu, sanoo LähiTapiola Savo-Karjalan korvausjohtaja Ari Poutanen.
2010-luvun alussa vakuutuskysyntää lisäsivät isot myrskyt kuten Asta ja Eino.
– Viime talvi puolestaan aiheutti paljon lumivahinkoja. Pahimpia ovat niin sanotut ”tykkytuhot”, jossa lumen paino katkoo nuorista kasvatusikäisistä puista latvat. Silloin puun kasvu häiriintyy monella tapaa, kertoo Poutanen.
Myös tänä talvena, ennen joulua, tykkylumivahinkoja ilmoitettiin vakuutusyhtiölle jonkin verran.
Poutasen mukaan metsien vakuuttamisaste nousee koko ajan, mutta jos pitkään aikaan ei tapahdu vahinkoja, vakuutus saatetaan jättää pois.
– Vakuuttamisaste on noussut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mitään virallista dataa meillä ei ole olemassa sillä yhtiöt eivät yhdistele tietojaan.
LähiTapiolan keräämien tietojen mukaan on arvioitu että valtakunnallisesti noin 50 prosenttia Suomen metsistä olisi vakuutettu.
– Etelä-Savossa vakuuttamisaste on suhteessa suurempi kuin muualla, Poutanen sanoo.
Poutasen mukaan riski kannattaa siirtää vakuutusyhtiölle, joka tarjoaa eri vaihtoehtoja metsävakuuttamiselle.
– Esimerkiksi suppea metsävakuutus korvaa vain palon aiheuttamat vahingot. Paras minimiturvataso olisi vakuuttaa metsä palo-, myrsky- ja lumivahingoilta.
– Kuitenkin myös ilmaston lämpeneminen lisää vahinkoriskiä. Sen myötä esimerkiksi tulipalojen riski nousee kuten myös tuhohyönteisten aiheuttamat vahingot. Laajempi vakuutus ottaa huomioon myös tämän.
Lämmin talvi on sotkenut metsäalaa
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon asiakkuuspäällikkö Vesa Väänänen kertoo, että alkuvuoden puukauppa Etelä-Savossa on ollut edellisvuotta vaisumpaa.
Puun hinnanlasku loppuvuodesta ja sellumarkkinoiden ailahtelu maailmanlaajuisesti vaikuttavat suoraan puukauppaan.
– Vuoden kokonaiskauppamäärän odotetaan kuitenkin olevan sama kuin aikaisemminkin. Nihkeyteen vaikuttaa omalta osaltaan tämänhetkinen tukkipuun hinta. Tällä tarjonnan määrällä uskon hintojen kuitenkin nousevan, sanoo Väänänen.
Väänäsen mukaan alkuvuosi on puukaupan osalta yleensäkin hiljaisempaa niin Etelä-Savossa kuin muuallakin Suomessa.
– Näen että siihen on puhtaasti psykologinen syy. Normaalisti tähän aikaan vuodesta metsässä on lunta polveen asti, eikä porukka mene metsään lumen takia.
– Nyt kun lunta ei ole ja metsässä pääsee liikkumaan, olisi hyvä hetki valmistella tulevia kauppoja, rajata leimikoita ja tehdä vaikka mitä, sanoo Väänänen.
Lämmin talvi on vaikeuttanut puunkorjuuta rajusti.
– En muista tällaista talvea. Maassa ei ole ollut routaa kuin oikeastaan metsäautoteillä. Hakkuukohteet täytyy miettiä todella tarkkaan, sillä koneet uppoavat märkään ja pehmeään maahan, kertoo Väänänen.
Väänäsen mukaan esimerkiksi suomaastoon ei ole menemistä.
– Ennemmin kuivan kesän aikana hakkaa suot kuin tähän aikaan näillä keleillä. En muista tällaista talvea.
– Lumettomuudesta ja roudan puutteesta johtuen parhaillaan metsissä tehdään töitä kesäkorjuukelpoisissa päätehakkukohteissa eli siellä, mihin normaalisti mentäisiin kesäaikaan, Väänänen päättää.