Lähellä totuutta

28.8.2019 Auto & Kone
Sopii luontoon. Äänettömästä ja savuttomasta e-Nirosta pitävät lehmätkin.

Sähköautoista puhutaan paljon, mutta myyntitilastot näyttävät toista. Uuden Kia e-Niron 400 kilometrin toimintasäde ja passelit tilat tarjoavat toimivan vaihtoehdon.

Polttomoottorin jälkeen hybridi, sitten sähköversio. Näin on käynyt monelle automallille, kun päästörajat tiukkenevat vuosi vuodelta. Kia Niro on kulkenut hieman erilaista polkua, sillä vuonna 2016 esitelty automalli näki päivänvalon 105 hevosvoimaisen bensiinimoottorin ja 44 hevosvoimaisen sähkömoottorin hybridimallina. Jatkoa seurasi Plug-In hybridin muodossa ennen täyssähköversiota.
Automallina e-Niro on cocktail lähes kaikesta siitä, mikä on autoilevan maailman huulilla juuri nyt: korimallina crossover ja voimanlähteenä sähkömoottori, jonka 400 kilometrin toimintasäde riittää valtaosalle autoilijoista. Lisäksi houkuttimena on merkille ominaiseen tapaan mukiinmenevät takuuehdot.

Ei mitään ihmeellistä. e-Niron nerous on sen tavallisuus ja helppokäyttöisyys. Jopa moottoritila näyttää kuluttajan silmään hyvin tavanomaiselta.

Niro on koriltaan selvästi matalampi, mitä tyypillinen crossover on. Syynä on varmaan se, että auto on alun perin suunniteltu mahdollisimman energiaa säästäväksi. Matalammassa autossa kun ilmanvastus on alhaisempi. Silti e-Nirolla ajaessa huomaa istuinkorkeuden olevan perinteistä autoa reilumpi.
Ulkoisesti sähköversion erottaa hybridistä helpoimmin keulamaskissa sijaitsevasta latausluukusta. Ulkoasussa on lisäksi enemmän sähköä kuvaavaa sinistä, esimerkiksi alemman keulamaskin ympärillä, pienten muotoerojen lisäksi. Tarkkaavainen saattaa huomata sisälattian olevan e-Nirossa korkeammalla kuin hybridissä. Tämä johtuu matkustamon lattian alle sijoitetusta 64 kWh:n akustosta, kun hybridin akkupaketti on tavaratilassa.

Matalalla, isolla alueella akseleiden välillä, sijaitseva akkukokonaisuus saa aikaan sen, että Niron painopiste on hyvä. Ja se taas tietää hyvää ajettavuuden kannalta. Varsinkin taajama-ajossa e-Niro on elementissään, mutta ei auto vierasta maantietäkään.

Simppeliä. Vaihdevalitsin on mallia kiertokytkin ja siinä kolme asentoa: parkki, eteen ja taakse.

Vaihteita sähköautosta on turha etsiä, mutta silti ohjauspyörän takana on valitsimet kuin polttomoottoriautossa konsanaan. Kysymyksessä ovat säätimet, joiden avulla voidaan valita jarrutusenergian talteenottotasoa ja samalla moottorijarrutuksen voimakkuutta viiden portaan turvin.

Energian kulutusta optimoidaan monin edistyksellisin keinoin. Yksi niistä on moottorijarrutuksen ohjaus, joka on kytketty navigointiin. Näin auto osaa itse suositella kuljettajalleen, missä kohtaa tiestöä ajetaan moottorijarruttaen eli ladaten. Sisätilan lämmittäminen toimii energiaa säästäen lämpöpumpun avulla, ottaen lämpimästä jäteilmasta energian talteen kuten talotekniikan saralla konsanaan. Lisäksi e-Nirossa on akun lämmitysjärjestelmä, joka pitää akun toimintalämpötilan oikealla alueella myös talvella.
Pitkän taipaleen taittamiseen tarvitaan täyttä akkua. Lataaminen yleisimmällä pikalataustavalla (50 kW) lähes tyhjästä liki täyteen akkuun vie tunnin ja vartin, 80 kW:n laturilla alle tunnin. Kotilaturilla aikaa menee puolesta vuorokaudesta jopa kahteen vuorokauteen. On kuitenkin syytä huomata, että latausajoilla ei ole valtaosalle autoilijoita isoa merkitystä, mikäli autoa käytetään päivässä normaalin ajosuoritteen verran eli alle 100 km. Suhteellisen pitkän toimintasäteen ansiosta e-Niroa kun ei tarvitse pitää piuhan päässä alvariinsa.

Sähköautot rynnistävät lähivuosina markkinoille väkisin. Syynä ovat EU:n asettamat tiukat päästörajat, joihin ei ilman sähköisiä vaihtoehtoja tahdo päästä. e-Niron ominaisuudet alkavat olla siinä haarukassa, jossa sähköauton hankinta on varteenotettava vaihtoehto. Ainoa suosiota hidastava tekijä on toistaiseksi hankintahinta, mutta todennäköisesti vain toistaiseksi.

+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0