Pilottikokeilu osoitti paikallisten palveluiden ja mökkiläisten kohtaanto-ongelmat.
Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta on toiminut seudulla jo vuodesta 2006 lähtien. Tarkoituksena on kehittää vapaa-ajan asumista.
Perinteinen kesälomamökkeily on muuttunut niin, että vapaa-ajan asuntoa käytetään yhä enemmän ympärivuotisesti.
– Itseäni nuorempi aikuissukupolvi ei enää harrasta mökkeilyä vaan asuu siellä ja harrastaa asioita sieltä käsin. Tämä sukupolvi on myös tottunut käyttämään palveluja ja tässä kohtaa esille nousee palvelujen ja kysynnän kohtaaminen, sanoo valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Juva.
Vapaa-ajan asukasvaltuuskunta seuraa esimerkiksi sitä, kuinka paljon ihmiset ovat mökillään, kuinka paljon he käyttävät palveluja ja osallistuvat erilaisiin tapahtumiin.
– Tätä kautta pyrimme kehittämään ja parantamaan aluetta ja palvelutarjontaa mökkikunnissa. Kuvaamme muutosta ja sen pohjalta teemme ehdotuksia ja aloitteita.
Toinen tärkeä tehtävä on alueen brändääminen.
– Lyömme rumpua koko loistavan Etelä-Savon seudun puolesta. Siihen liittyvät tietysti myös kaikki luontoarvot.
On kaikkien etu että seutu on mahdollisimman hyvässä kunnossa ja aktiivinen.
– Pyrimme edistämään sitä, että seudulla olisi monipuolisia palveluja ja esimerkiksi tiestö ja jätehuolto olisivat kunnossa ja venesatamat olisivat hyviä. Eli kaikki mikä on hyvää alueelle, on sitä myös meille, sanoo Juva.
Mökit kuntoon –pilottihanke päättyi vuoden vaihteessa. Pilotti teki muun muassa seudulla näkyväksi vapaa-ajan asumiseen liittyvien palvelujen tarjontaa, samalla luoden alan yrityksille tilaisuuksia toimintansa kehittämiseen.
– Tehtyjen kyselyiden kautta selvisi, ettei kauempaa tulevien vapaa-ajan asukkaiden ole helppo löytää paikallisia palveluja. Hankkeen kautta lähdimme ratkomaan tätä kohtaanto-ongelmaa neuvontapalvelun avulla. Asiakaskontakteja tuli noin 120 ja neuvojamme kävi lähes 50 mökillä, kertoo projektipäällikkönä toiminut Tuula Pihkala Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.
Nyt jo päättyneen hankkeen tarjoamille palveluille on Pihkalan mukaan selkeästi tarvetta. Toiveissa onkin että palvelusta tulisi pysyvä.
– Kun saadaan palvelu ja tarpeet kohtaamaan, se voidaan muuttaa toiminnaksi ja sitä kautta kassavirraksi tälle seudulle, sanoo Pihkala.
Muista maakunnista tulevien vapaa-ajan asukkaiden kulutuksen vaikutus koko Etelä-Savon maakunnan yksityiseen kulutukseen kerrannaisvaikutuksineen on noin 157 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa yli 300 henkilötyövuotta.
– Tämä kassavirta halutaan pitää vähintäänkin samana. Helpottamalla ja lisäämällä palvelujen saatavuutta sitä on myös mahdollista nostaa, sanoo Pihkala.
Vapaa-ajan asukkaat viihtyvät Hirvensalmella
Hirvensalmella on ollut jo parikymmentä vuotta toimintasuunnitelmassa strategia joka tähtää siihen, että osa kunnassa sijaitsevista mökeistä muuttuisi ympärivuotisesti asuttaviksi.
– Jos mökki on talviasuttava, se tuo kylällekin elinvoimaa. Olemme esimerkiksi kaavoituksen kautta pyrkineet helpottamaan käyttötarkoituksen muutosta. Sen lisäksi olemme pyrkineet karsimaan byrokratiaa, kertoo kunnanjohtaja Seppo Ruhanen.
Ruhasen mukaan Hirvensalmella muutetaan vuosittain keskimäärin viidestä kymmeneen mökkiä ympärivuotisesti asuttavaksi.
– Se on melko hyvä saldo verrattuna siihen minkä verran tänne rakennetaan uusia.
– Ilmeisesti olemme tehneet muutenkin asioita oikein, sillä hiljakkoin tehdyn tutkimuksen mukaan lähes 90 prosenttia vapaa-ajan asukkaista kokee että me huomioimme heidät hyvin tai erittäin hyvin, sanoo Ruhanen.