Leasing oli kova sana takavuosina, kunnes sen suosio hiipui. Nykytekniikan avulla vanha tuttu rahoitusmuoto elää uutta tulemistaan.
Suomalaisen leasingtoiminnan grand old man, Markku Peltoniemi, puhuu niin uskottavasti edustamansa Järvi Leasingin tuotteista, että tietämättömämpikin alkaa jo lämmetä. Mutta mistä tässä asiassa on oikeastaan kysymys?
Vuonna 2016 perustetun Järvi Leasingin liikevaihdon perusteella vastaus on nopeasti kasvavasta liiketoiminnasta. Kahdessa ja puolessa vuodessa tyhjästä 30 miljoonan euron vuosittaiseen liikevaihtoon kasvanut yritys jatkaa nousujohteisella polulla. Ansaintalogiikka perustuu ainoastaan leasing-rahoitukseen eli suomeksi sanottuna rahan myyntiin.
Itse leasing-tuote voi sisältää miltei mitä vaan.
– Meidän yhteistyökumppaneina on useampia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, autoliikkeitä, polttoaineketjuja, autopesuloita ja vaikka mitä, toimitusjohtaja Peltoniemi sanoo ja kertoo koko idean olevan hyvin yksinkertainen.
Yritys voi kääriä esimerkiksi kaikki koneensa ja laitteensa sekä niiden vaatimat palvelut yhdelle laskulle. Peltoniemi kertoo toiminnan olevan eri alueilla hyvin paikallista.
– Yksi tärkeimmistä toiminnallisista asioista meille on paikallisuus. Me pyrimme hankkimaan tarvittavat koneet tai laitteet ja niiden kaipaamat palvelut paikallisilta tekijöiltä.
Leasing-sopimus räätälöidään paikallisen myyntihenkilön avulla aina tapauskohtaisesti. Sopimuksen voi sanoa halutessaan myös irti milloin vain, mutta taloudellisesti se on järkevää aikaisintaan noin 30 kuukauden kuluttua.
– Tämä on aina tapauskohtainen asia, aivan kuten kaikki sopimuksemmekin ovat.
Peltoniemen mukaan leasing on siis vuokra, ei tase-erä.
– Miksi yrityksen kannattaisi sitoa pääomaa tuotantokoneisiin ja kalustoon, kun niistä voi maksaa vain käyttämisen kulun, mies kysyy.
Kokenut toimija teroittaa, kuinka yrityksen kyky ottaa velkaa esimerkiksi kiinteistöinvestointeihin parantuu oleellisesti, kun tunnusluvuista poistuu taseeseen sidottu vieras pääoma.
Kysymys onkin enemmän asenteesta eli siitä, halutaanko koneita ja laitteita omistaa vai ei. Kun omistuksesta luovutaan, voidaan vapautuvalle pääomalle etsiä otollisempia sijoituskohteita.
– Kyllä yrittäjät sen verran fiksuja ovat nykyään, että ymmärtävät tämän ratkaisun vaikutuksen voittosarakkeessa ja osinkojen jaossa.
– Joissakin tapauksissa se vie enemmän aikaa, joissakin vähemmän. Mutta kuka lopulta ei haluaisi saada taloudellista etua aikaan, Peltoniemi kysyy.
Tällä hetkellä yrityksien rahoitusmuodoista leasingin osuus on noin 30 %. Yksityispuolella leasing yleensä kaatuu siihen, että alv-hyötyä ei voida käyttää. Etelä-Suomessa Järvi Leasing on ollut mukana taloyhtiöiden hankkiessa yhteiskäyttöautoja. Tätä kautta myös yksityishenkilöt pääsevät nauttimaan leasingin hyödyistä.
Järvi Leasingin toimintamallin keskiössä ovat kotitoimistoistaan käsin operoivat myyntimiehet. Etelä-Savon alueelle yritys rekrytoi hiljattain aluepäällikön, kun pitkän linjan kauppamies, automyyjänä seudulla vuosikymmenet vaikuttanut Timo Vesanka, aloitti yrityksen palveluksessa.
– Palvelutilanne tapahtuu aina asiakkaan haluamassa paikassa. Henkilökohtainen palvelu on meille ehdoton juttu, Peltoniemi painottaa.
Palvelukonseptiin kuuluu henkilökohtaisen palvelun lisäksi viimeisintä tekniikkaa. Järvi Leasing panosti viime vuonna merkittävän summan älypuhelimissa toimivaan applikaatioon. Reaaliajassa toimivan sovelluksen avulla voidaan tarkastella leasing-sopimuksen sisällä olevia kulueriä rivitietoineen.
Esimerkiksi useamman auton omistavassa yrityksessä saa leasing-sopimuksen myötä myös tehokkaan piilovalvonnan käytön osalta, sillä kilometrit ja polttoainelaskut kulkevat käsi kädessä.
Jakamistalouden nostaessa päätään riittänee leasing-ammattilaisilla tekemistä. Peltoniemi kertoo Järvi Leasingin palveluverkon kattavan tällä hetkellä seitsemän eri paikkakuntaa ja yritys työllistää yhteensä 20 henkilöä. Peltoniemen kanssa yrityksen vaikuttajina toimivat Pasi ja Petri Järvi ja se kuuluu Autotalo Järvi -yritysryhmään.
– Tänä vuonna avaamme vielä kolmesta viiteen pistettä, tavoitteena on kattaa koko Suomi, Peltoniemi päättää.
