Konekaupassa tarvitaan teknisen tietämyksen ohella monipuolisia sosiaalisia taitoja.
Maatalouden ja koneiden kanssa pikkupojasta asti elänyt Eero Immonen on nähnyt verrattain nuoreen ikäänsä nähden alaa jo monelta eri kantilta. Lypsykarjatilan arki tuli tutuksi Rantasalmella sijaitsevan kotitilan kautta. Agrologiksi kouluttautumisen ja työelämän eri käänteiden jälkeen oma työ löytyi konemyyjän ammatista.
Ollessaan harjoittelemassa maatalousalan kaupassa, syttyi lopullinen lamppu siitä, mitä pitää tehdä isona.
– Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä. Suun pitää sopivasti käydä puolin ja toisin, niin homma toimii, Immonen kertoo.
Etukoneen traktorimyyjänä reilut viisi vuotta vaikuttaneelle miehelle eivät käytännön työt ole vieläkään vieraita, sillä kiireaikaan työt Rantasalmella kutsuvat.
Arjessa keskitytään täysillä asiakkaiden palvelemiseen. Asiakaskunta koostuu maatalous- ja koneyrittäjien lisäksi myös vapaa-ajan käyttäjistä. Myös heidän vaatimustaso kaluston suhteen on vuosien varrella kasvanut selkeästi.
Vaikka nousukausi on käynnistynyt, on maatalouspuolella koeteltu jo useamman vuoden ajan. Venäjän pakotteiden aiheuttaman matalasuhdanteen lisäksi katovuodeksi muodostuneen viime kesän jäljiltä tunnelmat kentällä eivät ole kovinkaan iloiset. Tilanne vaatii konemyyjältä psykologista pelisilmää.
– Vaikka lunta on tullut tupaan oikein kunnolla, niin silti porukka ei suuremmin valita. Kylillä koetaan yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, sillä tilanne on kaikille sama, Immonen kertoo kentän tilanteesta.
Kauppa onkin käynyt enemmän työkonepuolella. Etukone myy ja huoltaa uusien lisäksi myös paljon käytettyjä traktoreita ja maansiirtokoneita. Immonen kiirehtiikin katsomaan seuraavaksi luovutukseen siirtyvän uuden traktorin lisäksi hiljattain saapunutta käytettyä, mutta uudenkarheaa kaivinkonetta.
– Tämä on kuin uusi, katso nyt. Tässä on nämä leveät telatkin kuin uudet, mies selostaa aidosti innostuneena.
Kaupanteossa savolaisuus tarkoittaa useimmiten kunnon tuumaustaukoa. Immosen mukaan se on vain niin, sillä isoissa hankinnoissa ei savolainen turhia hätiköi. Siihen sopiikin kevennykseksi myyntimiehen oma motto.
– Molemmat ovat tyytyväisiä, kun kumpikaan ei tunne itseänsä petetyksi, Immonen kertoo naurun säestämänä.
Iloisen myyntimiehen saa hetkeksi vakavammaksi, kun puhe kääntyy ruokapöydän puolelle. Oman perheen ruokapöydästä löytyykin vain taatusti puhdasta suomalaista ruokaa. Mies on aidosti huolissaan siitä, mistä löytyvät tulevaisuuden alkutuottajat, jos maataloutta ajetaan vielä enemmän alas.
– Kun valot kerran sammutetaan, on niitä paljon hankalampi uudelleen sytyttää, ammattitaidosta puhumattakaan, Immonen huolehtii.
Vapaalla kahden pienen lapsen isän arki kuluu perheen kanssa tiiviisti. Jos aikaa riittää omiin menoihin, näyttää nenä kalastuksen suuntaan. Jos ei sitten satu olemaan remonttihommia tai muuta, sillä ruuhkavuodet pitävät kodin ja työpaikan elämän keskusnapoina vielä vuosien ajan.
Kahta koulukuntaa
Maatalouden rakennemuutos on karsinut tilamäärän vuosikymmenten saatossa murto-osaan siitä, mitä se joskus on ollut. Silti esimerkiksi maidon tuotantomäärät eivät ole Immosen mukaan oleellisesti muuttuneet. Samat litrat vain tuotetaan isomman mittakaavan tiloilla.
Työnteon tehokkuus on toisella tasolla, sillä ison tilakoon myötä on varsinkin kylvöjen ja rehunteon aikaan kiire. Se asettaa haasteensa konehankintoihin. Immosen mukaan uusien koneiden ostajista osa haluaa viimeisintä tekniikkaa, kun taas toisille tärkeämpää on yksinkertaisempi ja helpommin huollettavissa oleva toteutustapa.
Uuttakin on tulossa, kuten täysautomaattinen, tulevaisuuden kuljettajavapaa traktori. Älyteknologian avulla synkronoidaan jo nyt traktorin ja työkoneen välistä yhteistyötä. Tarvittaessa työkoneen antama data voi säädellä traktorin toimintoja.
– Täälläpäin vain peltosarat ovat sen verran pienet, että täysautomaattisesta traktorista ei saada ihan täyttä hyötyä irti, Immonen tietää.