Autokannan muutos ei kuitenkaan tapahdu hetkessä.
Vuonna 1967 opintonsa silloisessa Mikkelin teknillisessä oppilaitoksessa aloittaneet nuorukaiset ovat yhä vetreitä ainakin mieleltään. Tämän pystyi havaitsemaan helposti, kun toisilleen tutut luokkakaverit kokoontuivat Mikkelissä syyskuun alussa.
Maantieteellisesti Kuopion ja Helsingin väliltä Mikkeliin opiskelemaan lähteneet sijoittuivat valmistuttuaan monipuolisesti autoalan työtehtäviin. Autojen myyntimäärä lähti valmistumisvuoden 1970 paikkeilla selvään nousuun laihempien vuosien jälkeen. Autoistumisen voimakas kasvu takasi työpaikkoja, vaikka öljykriisi muutamaa vuotta myöhemmin löikin kapuloita autoilun rattaisiin.
Pelkkää historian havinaa ei tapaamisen sisältö kuitenkaan ollut. Suomen Fordin huolto- ja varaosajohtaja Matti S. Koponen raotti alan tulevaisuuden verhoa pintaa syvemmältä. Suuntaus automyynnissä on kuten muuallakin Euroopassa: ostava yleisö hankkii entistä enemmän pieniä autoja.
Huoltovälien pidentyminen ja ihmisten pakkautuminen kasvukeskuksiin saa aikaan myös alueellisia eroja. Luvut Etelä-Savon osalta saavat hien pintaan myös autoalalla. Vuodesta 1990 jatkuneen negatiivisen väestönkehityksen seurauksena maakunnan väkiluku on pienentynyt 25 000 ihmisen verran. Kun sitä vertaa nykyiseen väkimäärään, vajaaseen 150 000 ihmiseen, on ostovoiman kutistuminen tosiasia kaikilla elinkeinoelämän sektoreilla.
Koposen mukaan autoilun tulevaisuus on ehdottomasti sähköinen. Sähköauton ennakoidaan olevan hintansa puolesta samalla viivalla bensa-auton kanssa vuonna 2025.
– Sähköauto näyttäisi olevan se päästötön vaihtoehto, 35 vuotta automaahantuonnin eri johtotehtävissä vaikuttanut mies kertoi.
Markkinoilla osuuttaan voimakkaasti kasvattavat ladattavat hybridit ovat askel tähän suuntaan. Teknisesti katsoen sähköauton tarjoama hyötysuhde on ylivoimainen verrattuna polttomoottoreihin. Ainoa suosion este pyörii yhä akkutekniikan kehityksen ympärillä.
Autoalan yksi suuri haaste on myydä sähköautoilu termistöineen kuluttajille. Wattitunnit ja muut termit eivät vielä avaudu hevosvoimiin tottuneille autoilijoille.
– Muutos tulee olemaan valtava kaikille osapuolille, myös alan ammattilaisille, Koponen painotti.
Autoteknikoita mietityttivät sähköön liittyvät asiat, kuten sähkön riittävyys ja sen tuottamisen aiheuttamat päästöt. Lisäksi aprikoitiin kuinka sähkön verotus muuttuisi, mikäli sähkön kulutus ampaisisi autoilun vuoksi jyrkkään kasvuun.
– Ydinvoimaloiden hukkaenergialla, joka johdetaan yöaikaan lämpönä mereen, ladattaisiin 100 000 autoa vaikka ilmaiseksi. Lisäksi on muistettava, että öljy ostetaan maan ulkopuolelta, kun sähkön voimme tuottaa itse.
– Ja vaikka öljy on nyt suhteellisen edullista, niin se tulee maksamaan tulevaisuudessa enemmän ja enemmän, Koponen tähdensi.
Tällä hetkellä dieseleiden osuus automarkkinoista on suuri, mutta kakku on kutistumaan päin, kuten bensiininkin. Sijaa ottavat niin hybridi- kuin sähköautotkin. Autokannan muutos tapahtuu hitaasti, mutta sitä voidaan vauhdittaa arvomaailman muutoksen ja yhteiskunnallisen ohjauksen avulla. Esimerkiksi Keski-Euroopassa on päästövapaita kaupunkialueita. Kiina puolestaan harkitsee polttomoottoriautoista luopumista ilmansaasteongelmien lieventämiseksi.
– Se täytyy muistaa, että ihmiset muuttavat valinnoillaan asioita ja kehityksen kulkua. Eivät autonvalmistajat sitä pysty tekemään.
– Kaikki muutos tulee tapahtumaan kuitenkin hitaasti, Koponen tähdensi lopuksi.
Käyttöetu porkkanaksi?
Autokannan sähköistymistä ei pidä tehdä autoveroedun kautta, mieltää Matti S. Koponen. Käytettävät keinot voisivat sitä vastoin olla senkaltaisia keinoja, joita ei tarvitsisi maksaa muiden kansalaisten maksamista verovaroista.
Koponen esittää yritysautojen puolella käyttöedun ajattelemista uusiksi. Sen avulla voitaisiin ruokita vähäpäästöisten autojen myynnin kasvua. Mikäli yritykset ostaisivat massoittain esimerkiksi sähköautoja, olisivat nämä leasing-autot muutaman vuoden päästä vaihtoautomarkkinoilla. Näin autokannan muutos pääsisi vauhtiin toden teolla.
Toinen porkkana toimisi suurissa kaupungeissa. Bussikaistan käytön salliminen ”vihreille autoille” olisi hyvä houkutin aamuruuhkaan kyllästyneille työmatkalaisille.