Koulutusreformia on valmisteltu yhdessä yritysten kanssa vuoden alusta asti.
Kunkin oppilaan koulutusohjelma räätälöidään tulevaisuudessa yksilöllisen osaamistason mukaan. Yhteensä 22 eteläsavolaisen autoalan yrityksen ja alan opettajien valmistelema koulumaailman muutos nytkähti askeleen eteenpäin. Syksyllä alkavassa pilotissa on mukana neljä yritystä, joiden kautta uudenlaiseen koulutusohjelmaan astuu kahdeksan nuorta.
Viime talvena aloitettu prosessi on seurausta valtiovallan koulutusleikkauksien konkretisoitumisesta käytäntöön. Vuoden vaihteen tietämillä alkanut hanke ”Toppia Itä-Suomessa” purettiin muutaman tunnin aikana onnistumisineen ja kipukohtineen toukokuun lopun kokouksessa.
Yritykset edellyttävät perustason osaamista ennen kuin opiskelija voi olla mukana oppimassa tuottavuuden kärsimättä. Autoalalla näihin asioihin lueteltiin kuuluvaksi esimerkiksi kierrejärjestelmät, jätelajittelu ja työkalujen käyttäminen. Tärkeänä tekijänä pidettiin myös opiskelijan sosiaalista soveltuvuutta osaksi työyhteisöä.
Ongelmakohtina koettiin koulutustilojen puuttumisen ohella myös se, että autokorjaamoissa ei ole yleisesti tyhjiä nosturipaikkoja, vaan ne ovat tuottavassa käytössä. Myös töiden sesonkiluontoisuus eri vuodenaikojen mukaan asettaa omat haasteensa. Koulumaailman puolelta tähdennettiin sitä, että tulevaisuuden tekijöiden vuoksi kannattaa ajatella kauaskantoisesti: heistä kuoriutuu seuraavia huippuammattilaisia. Lisäksi suhtautumalla asiaan oikein yritys voi saada osaavan tekijän koulun jälkeen palvelukseensa.
Tilaisuutta vetänyt ESEDUn autotekniikan lehtori Teuvo Särkkä kertoi 63 opiskelijan reservin olevan syksystä yritysten käytettävissä Mikkelissä ja ympäristökunnissa. Koulutussopimuksen parissa tullaan olemaan alan eri tehtävissä niin autojen asennus-, maalaus- kuin korikorjauspuolella. Opettajien arki muuttuu reformin myötä vaihtelevammaksi ja haastavammaksi. Vaikka kilometrejä tulee kertymään paljon, löytynee etäyhteyksistä apuja turhien reissujen ehkäisemiseksi.
Tilaisuudessa mukana ollut Korjaamo S. ja V. Variksen toimitusjohtaja Ville Varis piti koulutusreformia hyvänä asiana. Tällä hetkellä 20 ammattilaista työllistävä yritys kuuluu seudun autoalan yritysten raskaaseen sarjaan muutenkin kuin korjattavan kaluston osalta.
– Joka vuosi emme voi ottaa uutta opiskelijaa kasvamaan, sillä työpaikkoja ei synny sitä tahtia.
Varis viestitti teknisten valmiuksien lisäksi myös opiskelijan asenteen olevan isossa roolissa. Koulutustarvetta silti on, etenkin kun varsinaista ammattikoulutusta ei raskaan kaluston puolella lähitienoilla ole.
– Erikoistuminen kuorma-autopuolen osaajiksi tapahtuu työpaikoilla. Varsinaisia raskaan kaluston opinahjoja on harvakseltaan, lähin taitaa löytyy Seinäjoelta, Särkkä kertoo.
Oppisopimuksen perään kysyttiin myös, mutta se on nykyään lähinnä aikuisopiskelijoiden mahdollisuus. Nuorten kohdalla koulutuspolku muuttuu hiljalleen reformin suuntaviivojen mukaiseksi. Autoala oli pilottihankkeelle luonnollinen valinta, sillä ennusteen mukaan autojen korjaus- ja huoltotehtävät on tulevaisuudessa eniten kasvava toimiala. Muut alat seuraavat perässä ensi vuodenvaihteesta lähtien.
– Meillä on kaikkiaan 1 000 opiskelijaa. Autoala on suurin yksittäinen koulutusalamme 170 opiskelijan turvin, kertoi ESEDUn toimitusjohtaja Arja-Leena Saastamoinen.
Tilaisuuden paneelikeskustelussa mukana oli opettajien ja yritysten edustajien lisäksi myös henkilöitä, jotka ovat olleet mukana opetussuunnitelmien teossa. Suurin haaste taitaa olla uuden ajattelutavan omaksuminen kummallakin puolella aitaa. Kokonaisuus muuttuu joustavammaksi, opintoja aloitellaan pitkin vuotta ja samaa koulutusohjelmaa käytetään niin nuorten kuin aikuisopiskelijoiden kanssa. Myös tutkintojen lukumäärä tulee supistumaan.
Kaikilla teknologia-aloilla samankaltainen, enimmäkseen kentällä toimiva oppiminen ei välttämättä ole mahdollista. Esimerkiksi talotekniikan puolella ollaan nyt jo kolme neljännestä kentällä, kun taas sähköalalla ei opiskelija voi kahteen vuoteen tehdä käytännössä mitään korkeiden pohjavaatimuksien ja puuttuvien lupien vuoksi. Siten reformin vaatimat ratkaisut tulevat mitä ilmeisemmin olemaan hyvin alakohtaisia.