Käy vain iloinen puheensorina, kun kokkikerhoon osallistuneet maahanmuuttajanaiset valmistavat yhdessä ruokaa.
Monikulttuuriseen ryhmään osallistuu suomalaisten lisäksi afgaaneja, sudanilaisia, pakistanilaisia ja kongolaisia.
Ryhmän vetäjät Anne Tikkanen ja Katja Ojasalo kertovat, että ruokaa on laitettu yhteistuumin jo parin vuoden ajan.
– Ydinporukkaan kuuluu kymmenen aikuista ja heidän lapsiaan. Tänään mukana on tavallista enemmän väkeä, sillä toimintaan tuli tutustumaan uusia naisia. Toivotaan, että hekin innostuvat kokkailusta, niin jatkossa meitä on vielä enemmän, Tikkanen toteaa.
Tällä kertaa keittiössä kokataan kabeli pollouta eli ”kaapelipoloa”, kuten afgaanit sen nopeasti ääntävät. Hellan levyllä kiehuu kattilassa lampaan lihaa ja viereisessä padassa riisiä. Illan pääkokkina häärivä Fatima Khawari kertoo, että ruoanvalmistuksessa voi käyttää vaihtoehtoisesti naudanlihaa.
– Lisäksi tähän tulee porkkanaa, rusinoita ja sipulia. Mausteeksi voi laittaa kurkumaa sekä suolaa ja sokeria, hän kertoo paistaessaan pannulla porkkanaviipaleita.
Ruokasalin puolella istuskelevat Zahra Mohammadi ja Raziyeh Mirzdaee ovat tutustuneet mielenkiinnolla suomalaiseen ruokakulttuuriin.
– Lapset tykkäävät pitsasta. Koulun jälkeen he tulevat kotiin ja pyytävät tekemään makaronilaatikkoa, neljän lapsen äiti Mirzdaee kertoo.
Kokkikerhossa ruokia valmistetaan monipuolisesti.
– Olemme tehneet pakistanilaista ja suomalaista ruokaa sekä erilaisia salaatteja. Jouluna keitettiin riisipuuroa ja leivoimme pipareita, kertovat muut ruokapöydän ympärille kerääntyneet naiset.
Joku muistaa leiponeensa mustikkapiirakkaa ja valmistaneensa marjakiisseliä.
– Olemme yrittäneet opettaa hyödyntämään kaikkea mitä suomalaisesta metsästä löytyy ilmaiseksi, Tikkanen sanoo.
Golzima Karimi pitää kalakeitosta, kaurapuurosta ja rusinapullista.
– Riisipuuro on hyvää. Se on ihan samaa mitä äitinikin tekee. Itse en käytä sen päällä kuin suolaa. Iranilaiset ripottelevat päälle kanelia ja sokeria kuten suomalaisetkin, kertoo.
Kokkikerhossa vallitsee hyvin lämminhenkinen tunnelma, kun kaikki kielet ja kansallisuudet sekoittuvat yhdessäolon aikana. Jos jotain ei ymmärrä, niin aina löytyy tulkki, joka auttaa parhaansa mukaan.
– Minä tykkään tavata uusia ihmisiä ja jutella heidän kanssaan. Täällä on kaikki ystävät yhdessä, Karimi toteaa iloisesti.
Koska ruokailuun osallistui noin 30 henkilöä, niin kaapelipoloa oli tehtävä riittävästi.
– Iso kattila, paljon ruokaa. Vaatii paljon aikaa. Vielä yksi tunti, sitten se on valmis, pääkokki kertoo patojen poristessa.
Ystävätoimintaa järjestää Mikkelin helluntaiseurakunta. Maahanmuuttajille tarkoitettu kokkokerho kokoontuu kerran kuussa.