Renkaiden vaihto ei ole enää niin yksinkertainen juttu kuin luulisi
Rengasliikkeiden ansaintalogiikka on muuttunut vuosien varrella yhä enemmän palvelun suuntaan. Nettikaupat myyvät renkaita edullisesti, joka on asettanut omat haasteensa kivijalkaliikkeille. Osaaville asentajille löytyy töitä aina, mutta liiketoiminta ei voi hyvin pelkällä työmyynnillä.
Renkaita voi asentaa itsekin vanteille, mutta perusautoilijalta tämä temppu ei onnistu, varsinkaan alati suurempien ja matalampien renkaiden aikakaudella. Lisäpotkua rengashotellien aikakaudelle tuli jo vuosien takaisesta päätöksestä, jonka mukaan renkaiden säilyttäminen asunto-osakeyhtiöiden häkkivarastoissa ei ole sallittua paloturvallisuussyistä.
Asiakkaat koostuvat alan ammattilaisten mukaan kaikenikäisistä autoilijoista.
– Kyllä he ovat ihan reunasta reunaan, niin nuoria kuin vanhempiakin, kertoo Timo Tiusanen Mikkelin Vianorilta.
Rengashotellin palvelut koostuvat asennustyöstä, pesusta ja säilytyksestä. Kun renkaat ovat kausilevossa, kartoitetaan samalla niiden kunto ja ollaan asiakkaan suuntaan yhteydessä. Sesongin aikana tätä pieneltä kuulostavaa toimenpidettä ei ehditä tehdä.
– Meillä on vajaat 1 000 rengassarjaa säilytyksessä ja kun ne kaikki vaihdetaan parin kolmen viikon aikana, tahtoo iskeä ihan kiire, Tiusanen jatkaa hymyillen.
Vauhti-Vaunun jälkimarkkinointijohtaja Matti Lantta kertoo heidän lähteneen rengasbisnekseen mukaan tosissaan jo reilut 10 vuotta sitten.
– Me näimme tämän tärkeänä autotalon lisäpalveluna. Ajatuksemme on, että autoilijan ei tarvitse juosta pitkin kaupunkia, vaan kaikki keskeiset palvelut löytyvät saman katon alta.
Lantan mukaan tyypillinen rengashotelliasiakas on henkilö, joka arvostaa vapaa-aikaa. Jos ei ole alan harrastaja, ei vaihtotyöhön ole välttämättä edes työkaluja.
– Nykyautoissa ei tahdo olla edes varapyörää, ja se tarkoittaa että ei ole työkalujakaan. Koko renkaanvaihtoprosessi on teknistynyt lukkopultteineen ja rengasvalvontajärjestelmineen niin, että osaamista ja halua ei löydy enää takavuosien malliin, Lantta tietää.
Kausisäilytys maksaa Mikkelin seudulla 50-80 euroa palveluntarjoajasta riippuen. Kun tuon summan kertoo kahdella, eli kesä- ja talvikauden säilytyksillä, on vuositason kustannus tiedossa. Näin voi jokainen laskea omalta kohdaltaan, onko renkaanvaihto pesuineen ja raahaamisineen hanketta vai ei.
Viisi milliä säästäisi henkiä
Raskaalle kalustolle on kaavailtu kulutuspinnan osalta kauttaaltaan viiden millimetrin sääntöä. Nykyinen urasyvyysvaatimus yli 3 500 kg:n ajoneuvoilla on 1,6 mm ympäri vuoden. Se olisi myös kansallinen vastaus ulkolaisten rekkojen vapautuneelle kabotaasiliikennöinnille. Kuljetusalan kannattavuus on ollut EU:n halpamaiden asettaman hintatason vuoksi heikossa jamassa jo pitkään.
Mutta ennen kannattavuutta on syytä ottaa huomioon ihmishenget. Vain 1,6 millimetrin urasyvyys ei ole riittävä kymmenien tonnien painoisen yhdistelmän alla liukkaan kelin koittaessa. Kotimaisille kuljetusyrityksille rengaskulujen kohoaminen ei olisi ylitsepääsemätön ongelma, sillä renkaat tarkoittavat liikevaihdon osalta vain muutamaa prosenttia vuositasolla.
Rengasliikkeille pykälän käyttöönotto olisi kova juttu. Se tietäisi melkoista piristysruisketta heti ja jatkossakin kauppa kävisi tiuhemmin.
Meidän kannattaisi pikaisesti matkia länsinaapuriamme, tässäkin tapauksessa. Ruotsissa 5 mm:n urasyvyysmääräys on ollut voimassa jo vuodesta 2009 ja talvirengaspakko astui voimaan kolme vuotta sitten. Ihmishengillä kun ei pitäisi olla hintaa Suomessakaan.