Aikaisemmin raskaan kaluston ajokortin sai suorittaa esimerkiksi henkilöautokortin rinnalla.
Tänä päivänä kaikilta raskaan liikenteen kuljettajilta vaaditaan myös ammattipätevyys. Niin sanotut uudet kuljettajat, jotka ovat saaneet ajokortin tavaraliikenteeseen 10.9.2009 jälkeen tai linja-autokortin 10.9.2008 jälkeen, ovat velvoitettuja suorittamaan perustason ammattipätevyyden. Pätevyys säilyy uusilla ja vanhemmilla kuskeilla viisi vuotta, jonka jälkeen täytyy suorittaa ammattipätevyyden jatkokoulutus.
Ammattipätevyyden vaatimus on vähentänyt kuorma-autokortin hankkimista nuorten piirissä.
– Ennen muutoksia kortin ajavia saattoi olla näillä leveyksillä vuodessa jopa 200. Nyt luku on tippunut alle viidentoista, Mikkelin ajokoulutuskeskuksen Liikenneopettaja Ari Tiusanen kertoo.
Kuljettajakortin voi suorittaa autokoulun lisäksi muun muassa ammattikoulussa tai armeijassa. Koulussa saa ammattipätevyyden ja voi suorittaa muita tarvittavia kortteja, kuten hygieniakortin. Valtion leivissä suoritettu kuljettajan tutkinto ei takaa sitä, että alalle jäädään.
– Tämä tulee yhteiskunnalle aika kalliiksi. Myös kolmen vuoden koulutus voi olla joissakin tapauksissa turhan pitkä, vaikka koulun käyminen hyvä asia onkin.
Tosiasia on myös se, etteivät kaikki välttämättä halua koulun penkille.
– On myös sellaisia yrityksiä, joissa työ siirretään isältä pojalle. Siinä tilanteessa, vaikka poika on vaahtosammuttimen kokoisesta asti seurannut työn tekoa ja tarvitsisi vain kortin, pelkkä kortin suorittaminen ei riitä, Tiusanen muistuttaa.
Monessa kaupungissa ei enää ole kuorma-autokalustoa opetuskäyttöön, muun muassa kustannusten vuoksi. Suurien kuorma-autojen ja niiden perävaunujen ylläpitäminen vähäisellä käyttöasteella on kallista. Jos taas kalustoa aletaan siirtää, niin siinäkin on omat kustannuksensa. Mikkelistä kalustoa löytyy useammasta autokoulusta.
– Hyvä puoli on se, että muutosten myötä tunteja saa ajaa samana päivänä enemmän kuin kaksi. Eli jos joku tulee pitkän matkan päästä, ajo-opetus saadaan suoritettua muutamassa päivässä, oppilaan jaksamisen mukaan tietenkin, Tiusanen kertoo.
– Raskaan kaluston kuljettajiksi ei välttämättä ole samanlaista halua kuin ennen. Rekkakuskina toimiminen ei ole enää joka pojan unelma-ammatti, Tiusanen pohtii lopuksi.