Edustusautoluokassa saksalaisen BMW:n markkinaosuus on ollut marginaalinen. Uuden seiskan myötä maahantuoja uskoo tilanteen muuttuvan.
Entisenä rallikeskuksenakin tunnetun Hotelli Laajavuoren betonikolossin tarjoama kontrasti sai uuden BMW 7-sarjan edustajan loistamaan oikein kunnolla. Kysymyksessä on kokonaan uusi auto, jonka suunnittelussa ei ole mietitty kompromisseja. Edustusautoluokka on valmistajien näytönpaikka, jossa ei pienissä asioissa säästellä.
Koeajoversio oli varustelutasoltaan Executive Lounge, joka tarkoittaa ylellistä ja lounge-tyyliä, kuten nimi kertoo. Istuimiin saa hierontatoiminnon. Lisäksi varusteisiin kuuluu Sky Lounge Panorama -lasikatto, valaistut matot ja hyvin käytännöllinen puhelimen induktiolatausasema. Lasikattoon saa piirtymään myös tähtitaivasefektin, joka luo olosuhteet taas uudelle tasolle.
Yleensä edustusauton suurkuluttajat istuvat takapenkillä. Kokeilin ensin ”Jamesin” roolia ja hyppäsin kuljettajan paikalle. Kuljettajan kannalta hyvä asia on laajennettu suomenkielinen käyttöjärjestelmä, jota ohjataan kosketusnäytön avulla. Mielenkiintoisin uusi sovellus on BMW gesture -liikeohjausjärjestelmä, jonka avulla voidaan ohjata muutamaa toimintoa. Esimerkiksi nostamalla kaksi sormea pystyyn ja täppäämällä ilmassa eteenpäin, vaihtuu radiokanava. Sormea pyörittämällä äänenvoimakkuutta voidaan säätää kiertosunnasta riippuen kovemmalle tai hiljaisemmalle. Myös puhelimeen vastaaminen onnistuu käden liikkeellä.
Kameroiden avulla saadaan aikaan ympäristöä kuvaava Surround View, jonka kautta piirtyvä kuva toisti helikopteriperspektiivin näkymän varjojen kera. On suorastaan pakko ihastella, kuinka hienosti grafiikka ja reaalikuva saadaan sekoitettua niin, että autoilija ei sitä edes älyä. Samaa tekniikkaa käytetään hyväksi parkkijärjestelmässä, jota voi käyttää kauko-ohjaimella.
Käytännössä auton voi ajaa talliin tai peruuttaa ahtaaseen ruutuun ulkopuolelta. Kysymyksessä on ensimmäinen kerta maailmassa, kun puhutaan sarjavalmisteisesta autosta. Toiminnolla on tarvetta varsinkin ahtaissa kaupunkitalleissa, joita ainakin Keski-Euroopassa riittää. Valitettavasti toimittajat eivät päässeet testaamaan ”ritariässämäistä” menoa, sillä auto tuli tältä osin vajaavarusteisena suoraan laivasta Jyväskylään.
Yleensä edustusauton suurkuluttajat istuvat takapenkillä. Kokeilin ensin ”Jamesin” roolia ja hyppäsin kuljettajan paikalle. Olot ovat ajomiehelläkin loisteliaat, ja jos oikeaa ajoasentoa ei löydä, niin ehkä kuljettaja on hieman kranttu. Perusajaminen on silti helppoa ja keskeiset hallintalaitteet olivat merkille tyypillisen selkeitä. Adaptiivinen jousitus toimii hyvin, eikä erillisillä esiasetuksilla ole tämän vaihtoehdon rinnalla juuri sijaa. Järjestelmä käyttää navigaattorin ohella paljon erilaisia tietoja haistellakseen etukäteen, minkälainen alusta ja tien profiili on. Kun tähän yhtälöön lyödään se, että Suomeen tuotavat isot bemarit ovat aina nelivetoisia, on meno entistäkin vakaampaa.
Varsinainen hauskuus kuitenkin alkoi, kun pääsin kollegan tarjoamaan kyytiin. Matkustajan puoleinen etupenkki vain napista kasaan, lepuutuslauta alas, takapenkin selkänoja kallelleen ja olo on tosiaan kuin loungen sohvalla. Koko auton halkova keskikonsoli pitää sisällään mittavan määrän varusteita. Se tarkoittaa samalla myös 7-sarjalaisen olevan aina nelipaikkainen. Sieltä löytyy myös lentokonepöytä takamatkustajalle, jos oikein bisnestä pukkaa päälle. Mukavuustoimintoja ohjataan takana olevan tabletin kautta, ja valittavana on esimerkiksi se, mitä parfyymin tuoksua kahdeksasta mahdollisesta halutaan nuuhkia. Etuistuimen selkäpuolilla on isot näytöt, jota kautta hoituu myös viihdepuoli.
Ajovaloiksi voi valita LED-toteutuksen ohella valmistajan mukaan puolet tehokkaammat laservalot. Pelkästään valkoista valoa tuottavat laserit kantavat jopa 600 metriä. Moottoriksi voi valita pahimman kilpakumppanin tapaan Plug-in hybridin, joka tuottaa tehoa enimmillään 326 hevosvoimaa. Alhaisimmillaan menovettä, joka on tässä tapauksessa bensaa, kuluu 1,2 litraa yhdistelmäkulutuksella mitattuna. Siten yhdistetty CO2-päästö on vain 49 g/km.
Useimmiten moottorina tullaan Euroopan puolella tapaamaan 3,0 litran kuusisylinterinen diesel, joka tuottaa 265 hevosvoimaa. Lähinnä rapakon taakse suunnattu bensakasi tuottaa muhkeat 450 heppaa, joten voima riittää varmasti. Päästöistä johtuen bensiini on dieseliä huomattavasti arvokkaampi. Koeajoauton hinta varusteineen oli 170 000 euron nurkilla, joten tilauslappu jäi toistaiseksi täyttämättä.
Tutustumispäivän paras anti oli kuitenkin se, kuinka hienoa tekniikkaa malliston huipulla on. Ja kuten tunnettua, muutaman vuoden päästä se on kopioitu kansan malleihin. Jatkossa aamukahvin ei tarvitse mennä väärään kurkkuun ainakaan sen takia, mikäli naapurin pihassa auto tulee tallista pois ilman kuljettajaa.