Vaikka Suomen talvi on syvimmillään, on moottoripyörien koeajaminen mahdollista sisätiloissa ja vieläpä ilman kypärää.
Viime kesänä Temmikadulla moottoripyöräkorjaamoa isännöivä Janne Makara kävi Heinolasta ostamassa moottoripyörien tehonmittaukseen soveltuvan testipenkin. Kiireisen kesän ja syksyn myötä dynamometrin istuttaminen korjaamon tiloihin vei aikaa, mutta lopputulos on siistin näköinen ja ennen kaikkea toimiva.
– Tämä on ollut käyttökunnossa vuodenvaihteen tietämiltä ja hyvin tuntuu pelaavan, Makara kertoo Tällä kertaa työn alla on iso KTM, jonka suorituskykyyn halutaan vaikuttaa tehopakoputkiston avulla.
Ensin tehdään ajosimulaatio ja otetaan saadut tiedot ylös laitteiston muistiin.
Tämän jälkeen vaihdetaan alkuperäisen pakoputken tilalle paremmin hengittävä versio. Muutostyön myötä tehonmittaus suoritetaan uudelleen ja saatu tehoetu printataan nähtäväksi ajotilakäyrien muodossa.
Tehopenkki sisältää nykyisten moottoripyörien tavoin elektroniikkaa ja ohjelmia. Laitteistoon on kytketty kahden näytön, yhden tietokoneen sekä tulostimen yhdistelmä. Ohjelmiston avulla saadaan moottorin teho- ja vääntömomenttia osoittavat käyrät tulostettua paperille. Moottoripyörä kiinnitetään eturenkaasta puristuksiin ja runko köytetään sidontaliinoilla penkin molemmin puolin lattiaan kiinni. Näin ajokki pysyy pystyssä ja paikallaan toimenpiteen ajan.
Itse moottoripyörän virittäminen on oma tieteenhaaransa, mutta helppo tapa on optimoida moottorin teho viritysboksin avulla.
Se ei poista tai muuta moottoripyörän omaa ohjausyksikköä, vaan muuttaa yhdessä sen kanssa arvoja parempaan päin.
Makaran mukaan viritysbokseilla haetaan lisävoiman ohella miellyttävämpää ajokäytöstä, kun moottori toimii nöyremmin.
– Samalla on hyvä vaihtaa esimerkiksi pakoputki paremmin virtaavaan tehopakoputkeen, Makara tietää.
Moottoripyörien tehopenkkejä on Suomessa ainakin reilussa kymmenessä yrityksessä. Vaikka kysymyksessä on siis melko harvinainen laite, niin Mikkelissä on myös paikallisella moottoripyöräkerholla oma tehonmittauslaitteisto käytössä. Makaran käytössä olevassa laitteistossa on voimakas puhallin, joka työntää suoraan ulkoa raikasta ilmaa jäähdytykseen.
– Monissa pyörissä on käytössä niin sanottu ajoilma- ahtaminen, jonka myötä saadaan kovan vauhdin ansiosta lisätehoa. Tässä puhaltimella voidaan työntää ilmaa 200 km/h, joka simuloi hyvin myös tätä ominaisuutta, Makara täsmentää.
Dynamometri mahdollistaa vaikeiden vikojen diagnosoinnit korjaamon sisällä. Ajosimulaation aikana saadaan selville ajotilan aikana ilmenevät häiriöt, joita on muuten erittäin vaikea paikallistaa. Moottoria ja ylipäätään tekniikkaa voidaan säätää ja ruuvata kesken testauksen. Tämä ei olisi mahdollista tien päällä ajellessa.
Ajokautta mittauslaitteiston avulla ei saada jatkettua, mutta korjaamokauden osalta on aina kevät. Makara uskoo investoinnin olevan kannattava, sillä töitä on riittänyt muutenkin hyvin ja asiakaskunta on kasvanut vuosi vuodelta.
– Tämä avaa monella tapaa uusia mahdollisuuksia.
Lähin vastaavanlainen mittauslaitteisto löytyy Lappeenrannasta, Makara tietää.
Moottoripyörin ohella tehoa voi mitata myös mopoista ja skoottereista. Nelipyöräistä, kuten esimerkiksi mönkijää, penkkiin ei kiinni saa. Huoltohommat kyllä hoituvat, sillä Makaran Koneen palveluihin kuuluvat kaksipyöräisten ohella mönkijä- ja moottorikelkkahuollot.
Lisäksi työtä tuo lähinnä teollisuuden ja muiden yritysten käytössä olevat paineilmakompressorit, joita varten Makara perusti äskettäin Mikkelin Painehuolto -nimisen yrityksen.
