Pankkikonttoreita kaivataan yhä

|

Ikäihmisiä opastetaan nyt selviämään pankkiasioista itse.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Vuosi sitten Suur-Savon Osuuspankki ilmoitti lopettavansa kaikki maalaiskonttorinsa, ja ovet sulkeutuivat maaliskuun lopussa.
Nyt pankki on käynyt aktiivisesti opastamassa ikäihmisiä pärjäämään uudessa tilanteessa. Marraskuun alussa yhteisölähettiläät Taru Ursin ja Sirja Martikainen saapuivat Hirvensalmen seuratalolle tapaamaan Eläkeliiton paikallisyhdistyksen väkeä.
Hirvensalmi on yksi pankkinsa maaliskuussa menettäneistä Etelä-Savon paikkakunnista. Hirvensalmelainen Irma Hurri kävi pankkikonttorissa noin kahdesti kuukaudessa nostamassa käteistä.
– Konttorista sai myös pientä rahaa, jota tarvitsee joskus. Käytän kyllä pankkikorttia kaupassa.
Säännölliset laskut on laitettu suoramaksupalveluun, joka toimii hyvin ja on ilmainen. Muutosten tekeminen laskusopimuksiin edellyttää kuitenkin käymistä Mikkelin konttorissa. Itse Hurri ei voi laskujaan maksaa, sillä tietokonetta tai älypuhelinta ei ole.
Yksittäiset laskut Hurri postittaa maksukuoressa. Se ei ole ilmaista. Jokaisesta maksupalveluun lähetetystä laskusta peritään 2,5 euroa.

Osuuspankin Martikainen kertoo tilaisuuksissa, kuten myös Hirvensalmella erilaisista tavoista hoitaa pankkiasioita ja muistuttaa, että niitä on monta.
– Ketään ei pakoteta käyttämään digitaalisia palveluita jos eivät tunnu omalta. Kaikki pankkiasiat voi hoitaa ei-digitaalisesti. Ei ole tarkoitus missään tapauksessa, että asiakkaat tuntevat oloaan epävarmaksi. Kaikille varmasti löytyy omanlainen tapansa, hän lupaa.
Tapaamisten perusviesti on, että pankki palvelee yhä.
– Halutaan antaa asiakkaalle sellainen viesti, että mihinkään ei olla kadottu, vaikka fyysinen konttori on lähtenyt. Palvelua ja apua on saatavana edelleen.
Senioreita on hyvin monenlaisia. Tilaisuuteen saapuneella, kohta 90-vuotiaalla Laina Honkasella on tietokone, mutta hän käyttää sitä lähinnä netin selaamiseen. Verkosta löytyy käsityömalleja, ja Facebookin kautta voi pitää yhteyksiä tuttuihin.
Ajatus raha-asioiden hoitamisesta pelottaa, ja siksi Honkasen tytär huolehtii niistä.
– Tyttö sanoo, että sinä osaisit, mutta minä en opettele. Jos painan vikanappia, se voi mennä sekaisin.
Honkanen pitää laskujen pitkiä numerosarjoja ja pienikokoisia numeroita hankalina. Laina Honkanen ei kuitenkaan koe, että nykyaika olisi tehnyt hänestä digisyrjäytyneen.
– En ole syrjäytynyt, mutta en ole ihastunut siihen. Sivistys tuntuu nyt olevan virtuaalipuolella.

Suur-Savon Osuuspankin vuosi sitten tekemä ilmoitus maaseudun konttorien lopettamisesta tyrmistytti monet. Hirvensalmelainen Erkki Hurri suuttui sen verran paljon, että lopetti asiakkuutensa.
– Siirryin pois, kun pankki hävisi Hirvensalmelta. Nyt olen S-pankin asiakas. Pankkiasiani hoituvat tietokoneella, Hurri sanoo. Tilille tulee eläke, ja maksupalvelukin on käytössä.
Myös Leevi Paavilainen pahoittelee, että pankin katoaminen kylän raitilta on asia, johon on vaikea tottua.
– Palvelut ovat hakusessa nyt. Laskut maksan kotona, esimerkiksi tiemaksut ja jätemaksut. Saa nähdä, mistä raha löytyy sähköön.

Osuuspankin Sirja Martikainen myöntää, että juuri tämän aikakauden ikäihmisille on sattunut poikkeuksellisen suuri murrosvaihe, joka liittyy pankkien lisäksi kaiken palvelun digitalisoitumiseen.
– Tietty ikäpolvi on joutunut kaikista kovimpaan vauhtiin mukaan muutoksessa. Ennen on kaikki asiat pystytty hoitamaan palvelupisteissä, nyt joka paikka on kiinni.

 

Palveluidenetääntyminen syrjäyttää
Mikkelin vanhusneuvoston puheenjohtaja Risto Korhonen sanoo, että pankkipalveluista puhutaan paljon ikäihmisten parissa. Ne ovat kadonneet osan tavoittamattomiin. Ongelma on pankkikonttoreita laajempi: yhtä lailla monet muut palvelut on keskitetty Mikkeliin.
Suomenniemellä asuva Korhonen muistuttaa, että syrjäkylillä ei ole joukkoliikennettä ollenkaan, jolloin yksi käynti pankissa voi maksaa paljon enemmän kuin bussilippujen verran.
Korhosta harmittaa, että asioiden hoitamisen vaikeutuminen voi johtaa ennenaikaiseen siirtymiseen tuen tarpeessa olevaksi. Vanha ihminen on saattanut pärjätä omillaan, kun kylällä oli vielä pankki ja muut peruspalvelut.
– Aika moni pärjäisi vielä kotona. Kulkeminen ja monet muut asiat tekevät sen niin vaikeaksi.
Pankkikonttorit on nyt menetetty kaikkialta paitsi Mikkelin keskustasta, ja Korhonen kannustaakin sopeutumaan siihen.
– Kaikkien osapuolten kannattaisi skarpata ja katsoa eteenpäin. Tarvitaan keinoja, joilla nyt päästään mahdollisimman vähillä vaurioilla. Kaikki osaamme valittaa, mutta pitäisi löytää ratkaisuja yhdessä.

Sähkölaskuihin saa talvella tukea

|
Apua saa, jos sähkön hinta ylittää tukimuodosta riippuen 400 tai 500 euroa kuukaudessa. PETRI P. PENTIKÄINEN Hallituksen esityksessä tammi–huhtikuussa 2023 kulutettua sähköä koskevaa tukea ...

Pienten teiden kunto suututtaa

|
MTK Etelä-Savo kysyi jäseniltään alemman tieverkon tasosta. PETRI P. PENTIKÄINEN Alemman tieverkon kunto on huono tai erittäin huono. Tätä mieltä on 57 prosenttia MTK ...

Aurinkopaneeleita saa taas

|
Aurinkoenergian kuumat markkinat pitävät alan yrityksen kiireisenä talveen asti. PETRI P. PENTIKÄINEN Tämä vuosi on ollut mikkeliläiselle sähköalan asennusliike Sähkö-Soikkeli Oy:lle erikoista aikaa. Menneenä ...

Säästökierteestä pitää päästä eroon

|
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo Siiskonen (kesk.) odottaa, että välttämättömien säästöjen jälkeen päästään kehittämään Mikkeliä. PETRI P. PENTIKÄINEN Vuoden vaihtuessa tapahtuu kunnissa niiden historian suurin muutos: ...