Sosiaalinen media ja kotoilun aika nosti neulomisen suosiota

|

Pirtin Kehräämön toimitusjohtaja Päivi Hämäläinen on itsekin innokas pehmeiden käsitöiden harrastaja paitsi työnsä puolesta, myös vapaa-ajallaan.

Neulomis- ja virkkausharrastuksen suosio kasvoi voimakkaasti kolmisen vuotta sitten, liki samaa tahtia kun koronavirus saapui Suomeen.

MIRKKU HALONEN

Käsityöt ovat osa kotoiluksi kutsuttua hakeutumista turvallisuutta tuovien, lempeiden kotiaskareiden pariin.
– Korona-aikaan välteltiin kodin ulkopuolisia kontakteja ja keksittiin tekemistä kotona, joten monet ovat ruvenneet neulomaan. Taito ei ole unohdettu ja nyt se kiinnostaa myös nuoria ja miehiä. Meillä ovat vierailleet muuan muassa Valamon luostarin munkit, Pirtin Kehräämän toimitusjohtaja Päivi Hämäläinen kertoo.
Toimitusjohtaja on itsekin innokas pehmeiden käsitöiden harrastaja paitsi työnsä puolesta, myös vapaa-ajallaan. Hämäläinen on koulutukseltaan tekstiili-insinööri.
Suomenlampaan villasta käsityölankojavalmistava Pirtin Kehräämö toimii maaseudun rauhassa Mikkelin Hiirolassa. Oma kivijalkamyymälä on kirjaimellisesti kivijalan ympäröimä, sillä se on rakennettu navetan kivijalalle.
Yrityksen tuotteita myydään sekä sen omassa verkkokaupassa että käsityöalan myymälöissä. Yksi asiakasryhmä ovat oppilaitokset.
Neuloosiksikn kutsuttuun käsityöharrastuksen nopeaan arvonnousuun on voimakas vaikutuksensa sosiaalisella medialla. Käsitöiden tekemisen suosio näkyy suoraan ostavan yleisön kulutuspäätöksissä.
– Asiakkaillemme on tärkeää heidän hankkimansa tuotteen kotimaisuus ja vastuullisuus.
Pirtin Kehräämö käyttää vain kotimaista lampaanvillaa. Suomenlampaan villa sopii ominaisuuksiltaan erinomaisesti suomalaisen käsityöharrastajan materiaaliksi, sillä se on pehmeää.
Lammaslankojen sävyjä on tarjolla sekä lampaanvillan luonnollista sävyistä sekoitettuina että värjättyinä. Pirtin Kehräämön oma tuotemerkki on nimeltään Villanka.
Kehräämön koneet ovat vanhoja, mutta vankkoja. Samalla tekniikalla valmistettiin lankaa jo silloin, kun kehräämö aloitti toimintansa rahtikehräämönä vuonna 1948.
Lammastaloussäätiön omistama Pirtin Kehräämö palvelee edelleen suomalaisia lampaankasvattajia, jotka lähettävät villat tehtaan kehrättäväksi.

 

Nopeasti leviävä neuloosi on sympaattinen epidemia

Pakonomaisena käsitöistä kiinnostumisena ilmenevä neuloosi on epidemia, joka aiheuttaa miellyttäviä tuntemuksia. Neulootikot kuvaavat omaa olotilaansa pehmoiseksi, lämpimäksi ja sympaattiseksi. Neulootikon tapaa hahmottaa ympäristöään hallitsee huomion kiinnittyminen värikkäisiin käsityömateriaaleihin ja poikkeavan voimakas kiinnostus käsityöohjeisiin.
Neuloosin oireet ilmenevät miltei pakonomaisena tarpeena kutoa sukkia, lapasia, kaulahuiveja ja näyttäviä islantilaisneuleita. Oireisiin kuuluu myös voimakas kiinnostus muun muassa villan huovuttamista ja virkkuukoukkuja kohtaan.
Neuloosi tarttuu äärimmäisen ärhäkkäästi, mutta siltä suojautuminen ei ole tarpeellista. Tauti on nimittäin koko lailla vaaraton paitsi perusterveille nuorille aikuisille, myös hyvinkin iäkkäille ihmisille. Muista kulkutaudeista poiketen neuloosi saattaa kohottaa voimakkaasti potilaan toimintakykyä ja tunnetta hyvinvoinnista.

On ilmennyt, että useimmat varttuneet neulootikot ovat kantaneet tartuntaa jopa useita kymmeniä vuosia. Neuloosin oireita ei ole tunnistettu heidän nuoruudessaan eikä niiden ole koettu häiritsevän esimerkiksi työtä, koulunkäyntiä tai perhe-elämää.
Aikuisella iällä saatu neuloosidiagnoosi on auttanut neulootikkoa itseään ymmärtämään kaltaistensa käyttäytymistä. Neulootikoille ominaisia piirteitä on kuitenkin pidetty täysin normaaleina ja hyväksyttävinä heidän nuoruudessaan.
Tartunnalla on tavattu poikkeuksellisia vaikutuksia, kun neuloosipositiivisuus löytyy lapselta tai nuorelta. Alle täysi-ikäisillä neuloositartunnan saaneilla taudin on huomattu muun muassa lisäävän oma-aloitteisuutta sekä kehittävän tavoitteellisuutta ja keskittymiskykyä.
Neuloosin riskiryhmään kuuluvat kaikenikäiset ihmiset, mutta neuloosia tavataan huomattavasti useammin naisilla kuin miehillä, tosin miespuolisilla neulootikoilla oireet ilmenevät useimmiten epätavallisen voimakkaina.

Sähkölaskuihin saa talvella tukea

|
Apua saa, jos sähkön hinta ylittää tukimuodosta riippuen 400 tai 500 euroa kuukaudessa. PETRI P. PENTIKÄINEN Hallituksen esityksessä tammi–huhtikuussa 2023 kulutettua sähköä koskevaa tukea ...

Pankkikonttoreita kaivataan yhä

|
Ikäihmisiä opastetaan nyt selviämään pankkiasioista itse. PETRI P. PENTIKÄINEN Vuosi sitten Suur-Savon Osuuspankki ilmoitti lopettavansa kaikki maalaiskonttorinsa, ja ovet sulkeutuivat maaliskuun lopussa. Nyt pankki ...

Pienten teiden kunto suututtaa

|
MTK Etelä-Savo kysyi jäseniltään alemman tieverkon tasosta. PETRI P. PENTIKÄINEN Alemman tieverkon kunto on huono tai erittäin huono. Tätä mieltä on 57 prosenttia MTK ...

Aurinkopaneeleita saa taas

|
Aurinkoenergian kuumat markkinat pitävät alan yrityksen kiireisenä talveen asti. PETRI P. PENTIKÄINEN Tämä vuosi on ollut mikkeliläiselle sähköalan asennusliike Sähkö-Soikkeli Oy:lle erikoista aikaa. Menneenä ...

Säästökierteestä pitää päästä eroon

|
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo Siiskonen (kesk.) odottaa, että välttämättömien säästöjen jälkeen päästään kehittämään Mikkeliä. PETRI P. PENTIKÄINEN Vuoden vaihtuessa tapahtuu kunnissa niiden historian suurin muutos: ...

Ovihistoriaa Mikkelistä

|
– Asumiskulttuuri on meillä ollut melko askeettista. Oviratkaisuihimme ovat heijastuneet ilmasto-olosuhteemme, toteaa Teija Partti Urpola-seurasta. Partti muistelee, että Mikkelissä on hänen pitkään jatkuneena asuinaikanaan ...

Kaksoiskuntalaiset ovat Mikkelille arvokkaita

|
Kaupunginjohtaja näkee kaksoiskuntalaisissa paljon sosiaalista potentiaalia. Kaksoiskuntalaisuusmalli voisi tuoda kuntalaisille paljon etuja. Ilman kaksoiskuntalaisuuttakin suomalaiset valitsevat nykyään itse etukäteen, minkä kunnan terveyspalveluita pääsääntöisesti käyttävät. ...