Amerikan-Anssi toteutti haaveensa

|

Valmiina kesään. Camaron valmistuminen otti aikansa, mutta lopputulos on sen mukainen.

Kun automiehen pirtaan joku automalli nuorena kolahtaa, ei ajatus siitä tahdo jättää rauhaan. Toiset toteuttavat unelmansa, ja toiset taas eivät. Anssi Hämäläinen rakensi omaa unelmaansa todeksi kolmen vuoden aikana.

Ikänsä autoalalla vaikuttanut Anssi Hämäläinen tunnetaan monimerkkikorjaamon lisäksi Mikkelin seudulla amerikkalaisvalmisteisiin autoihin erikoistuneena yrittäjänä.
Vaikka Anssin ja kahden työntekijän, oman pojan Jere Hämäläisen ja Sami Marjamäen, leipä irtoaa monimerkkikorjaamona tunnetun Autokorjaamo Anssi Hämäläisen henkilö- ja pakettiautojen huolto- ja korjaustoiminnasta, niin virtaa riittää silti vapaa-ajallakin moottorin avulla toimiville laitteille. Tallista löytyvät muutaman harrasteauton lisäksi moottori- ja motocrosspyörät sekä moottorivene.

Nuoruuden haaveauto Anssille on ensimmäisen korimallin Chevrolet Camaro. Klassisia, cokispullomaisia muotoja tarjoavan urheilullisen mallin aikakaudella tärkeintä autossa eivät olleet päästöt, sisätilat tai kulutus.
Bensa oli tuolloin jenkeissä erityisen edullista. Lisäksi autoissa piti olla voimaa reippaasti, hevosvoimakisa kävi kuumimmillaan.
– Itseasiassa päästöasiat ovat olleet 1970-luvun alkupuolelta Kaliforniassa maailman tiukimmat. Jos siellä auto täyttää normit, täyttää se ne koko maapallolla, Anssi tietää palauttaen tunnelmoinnin nyykyhetkeen.
Sopiva yksilö löytyi kuin sattumalta somen välityksellä kotikulmilta Mikkelistä. Aikansa kauppaa hierottuaan kättä lyötiin päälle ja alun perin joitakin vuosia aiemmin Suomeen tuotu Camaro vaihtoi omistajaa.
– Tämä oli valmiiksi maalattu ja laiteltu korin puolesta, mutta käytännössä tein tämän uusiksi. En halunnut mitään kompromisseja, siksi vaihdoin paljon peltiosia ja maalaus piti sekin teettää sitten uudelleen.

Vuosimallin 1968 Camaro SS Coupé oli varustettu autoa vuonna 2017 ostettaessa 327 kuutiotuuman eli 5,3 litran iskutilavuudella varustetulla V8-bensamoottorilla. Sen jatkeena olivat TH 350 automaatti ja niin sanottu harva perävälitys eli aavikkoperä ilman tasauspyörästön lukkoa.
– Minulle oli heti selvää, että haluan autosta tekniikaltaan nykyaikaisen, mutta samalla mahdollisimman alkuperäiseltä niin päältä kuin sisältä näyttävän, Anssi kertoo.
Hetken aikaa autolla tuli ajeltuakin, mutta sitten nälkä kasvoi. Oli aika laittaa haalarit päälle ja käydä töihin.
Alun perin pieneltä näyttäneestä fiksauksesta kasvoikin vuosien pitkäjänteinen projekti.
– Siinä meni kolme vuotta, kun löin työkalut kiinni.
Korona ei projektin edistymiseen vaikuttanut, ainakaan hidastavasti. Ehkäpä pikemminkin päinvastoin, sillä työlle hyvänä vastapainona Anssi alkoi rakentamaan Camaroa pieteetillä uusiksi selkeän ohjesäännön turvin: tee yksi asia päivässä.
– Se toimi aika hyvin. Sääntö tarkoitti sitä, että joko asennetaan tai etsitään osa tai tietoutta, mutta jotain piti tehdä.

Ensimmäisen sukupolven Camaro on yksi halutuimpia amerikkalaisten autojen korimalleja. Se kuuluu niin sanottuun Pony Car –luokkaan, joka sai nimensä kilpaveli Ford Mustangin ensiesittelystä 58 vuotta sitten. Tunnusomaisia piirteitä luokan autoille ovat pitkä konepelti, lyhyt peräylitys, kaksiovisuus ja urheilullisuus.

Chevrolet ensiesitteli vastauksena kilpailuun Camaronsa vuonna 1967, kun takamoottorinen Corvair ei pärjännyt Mustangille kovassa markkinamittelössä. Camaro sai heti kelpo vastaanoton sulavine linjoineen, vaikka myyntiluvuissa se ei pärjännytkään kuin vasta 10 vuotta myöhemmin.
– Tämä malli on tehtaaltaan tullessaan ollut valmis, Anssi painottaa tarkoittaen silmiä hivelevää muotoilua.
Kaikkiaan Anssilla on ollut kymmeniä jenkkiautoja, mutta ensimmäisen ”ameriikan herkun” hän hankki -90-luvun lopulla.
– Vaneja mulla on ollut yksistään 13, mutta se aikakausi on nyt eletty.
Miksikään viidenkympin villitykseksi ei kokenut automies Camaron rakentelua tullut edes ajatelleeksi.
– Jos se olikin sitä, mies naurahtaa.

Korin ja sisustuksen lisäksi Camaron tekniikka meni osaavan rakentelijan käsissä uusiksi. Pellin alla on nyt suosittu Chevroletin LS-1 ja vaihteistona 5-pykäläinen truck-laatikko. Täysalumiininen moottori tuottaa 5,7 litran iskutilavuuden ja hieman kireämmän nokka-akselin turvin varovaisesti arvioituna reilut 350 hevosvoimaa.
Reserviä olisi kutitella vaikka kuinka, mutta se ei ole Anssin maali.
– Tämä toimii nätisti, ei hörskötä ja on sellainen miellyttävä käyttömoottori. Tiuhemman perän ansiosta eteneminen on ihan rivakkaakin, vaikka ei tällä ole vielä ihan hirveästi ajettu, mies kertoo ja katsoo auton modernin retromittariston alhaista kilometrisaldoa.
Camaro oli näytillä huhtikuun alussa Tampereella järjestetyssä Hot Rod & Rock Show´ssa. Seuraavaksi Anssin silmäterä on näytillä kesällä Visulahden Old Timer Run -harrasteajoneuvotapahtumassa.
– Jotkut tykkäsivät tästä sellaisenaan, joidenkin mielestä vanteet eivät olleet oikeat tai jotain muuta vastaavaa, Anssi kertoo hymyillen.
– Mutta olenkin rakentanut tämän itselleni, ja kun tämä sen kriteerin täyttää niin kaikki hyvin, mies päättää autossa istuessaan ja lyö Camaronsa tulille.
Se on kevät nyt!

Chevrolet Camaro SS Coupé

– Super Sport on kosmeettisia mutta myös teknisiä muutoksia sisältänyt varustepaketti.
– Ensimmäisessä sukupolvessa SS-varustepaketti toi kohennetun alustan, moottoripeitteen tuuletusaukot ja SS-tarrasarjan sekä -merkit.
– Voimalähteiden valikoima ylsi arkisista 6-sylinterisistä rivimoottoreista aina korkeatehoisiin V8-moottoreihin.
– Perusmoottorina 1967–1968 SS-versiossa oli 350 kuutiotuuman ja 295 hevosvoiman V8, mikä vuonna 1967 oli käytössä yksinoikeudella SS-versiossa.
– Isompi 396-kuutiotuumainen eli 6,6-litrainen optiomoottori oli tarjolla eri viritysasteissa: 325 hv (vuosina 1968–1969 350 hv) sekä 375 hv.
– Tarjolla oli lukuisia vaihteistoratkaisuja käsivalintaisena tai automaattivaihteistona.
– Camaron rinnalla samaa tekniikkaa ja päämuotoja edusti myös General Motorsin mallipari Pontiac Firebird
– Camaroiden tuotanto lopetettiin vuonna 2002, kunnes aloitettiin uudelleen vuonna 2009. Nykyinen mallisukupolvi on järjestyksessään kuudes.
Lähde: Wikipedia

Jarno Laatikainen

Maukas paketti pistää miettimään

|
Nissan on japanilaismerkeistä ollut innokkain sähköautojen kehittäjä. Uusi Ariya lyö isoa kiilaa sähköautomarkkinoille. JARNO LAATIKAINEN Vanhan viisauden mukaan auto ostetaan tunteella. Hevosvoimat ja takakontin ...

SM-kisat tähdittävät kesäkautta

|
Motoparkin puitteet sopivat järjestäjien mielestä erinomaisesti yleisöystävällisen rallisprintin seuraamiseen.   JARNO LAATIKAINEN Autourheilupiireissä on yleisesti tiedossa mikkeliläisten osaaminen SM-rallien järjestäjänä. Viime keväänä ensimmäistä kertaa ...

Perheyrityksen arvot eivät muutu

|
Sota-aikana perustetun autoliikkeen nykyisyyteen peilautuu mielenkiintoisia yksityiskohtia. JARNO LAATIKAINEN Toukokuun alussa 80 vuotta täyttänyt Jyväskylän Autotarvike omistaa Mikkelissä ja Savonlinnassa toimivan Savilahden Auto Oy:n. ...

Miten biokaasun käy?

|
Biokaasusta ei ole tullut Mikkelille kultakaivosta, mutta omavaraisuus on uudessa nousussa. PETRI P. PENTIKÄINEN Kun energiatekniikan tutkija Mika Laihanen näytti Mikkelin tiedepäivillä kaaviota Suomen ...

Suxuki X-Cross: Ominaisuudet edellä

|
Nykymielikuva Suzukista Suomessa pohjautuu nelivetoon. Uusi S-Cross omaa tutun perustan, mutta on silti täysin uusi SUV. Mallistossa S-Cross sijoittuu loogisesti Vitaran ja Acrossin väliin, ...