– Asumiskulttuuri on meillä ollut melko askeettista. Oviratkaisuihimme ovat heijastuneet ilmasto-olosuhteemme, toteaa Teija Partti Urpola-seurasta.
Partti muistelee, että Mikkelissä on hänen pitkään jatkuneena asuinaikanaan purettu monia entisaikaisessa kuosissa säilyneitä puutaloja. Myös sotatoimissa on hävinnyt seudun taloja ulko-ovineen.
– Lapsuudenkodissani oli rinnakkain paritkin ulko-ovet, muistelee Partti. Teksti ja kuvat: Virpi Kontinen
Handelsbankenin ulko-oven kruunaa omintakeinen katososa.Kenkäveron päärakennukseen kutsuva ovi huokuu pappilan tunnelmaa.Pitäjänkirkon takaovi sinnittelee syyssateissa.Kaupungintalon sivuovi.Suur-Savon museon atrain jää mieleen.Vanhan sotasairaalan ovi somistaa Porrassalmenkatua.Uusimpien tutkimusten mukaan kivisakasti on 1400-luvun lopulta tai 1500-luvun alkupuoliskolta.
Neulomis- ja virkkausharrastuksen suosio kasvoi voimakkaasti kolmisen vuotta sitten, liki samaa tahtia kun koronavirus saapui Suomeen. MIRKKU HALONEN Käsityöt ovat osa kotoiluksi kutsuttua hakeutumista ...
Energiaa pursuava Heikki Laine on nähnyt lukuisia alan muutoksia, mutta yksi asia on pysynyt samana: kaupanteko perustuu aina ihmisten väliseen luottamukseen. Tasan 25 vuotta ...
Työn laatua syö kaventunut osaaminen ja kiire, pitkän linjan rakentaja sanoo. Vuonna 1957 valmistui Juvalle kunnanlääkäri Nuutisen rakennuttama talo, joka nököttää yhä uljaana rinteisessä ...
Pikatie Mikkelistä Pieksämäelle tuli valmiiksi loppuvuonna 1971. Ilmoitus sanomalehdessä joulukuussa 1971 juhlisti tapahtumaa: Savonlinja Oy kertoi siirtävänsä vuorot kulkemaan uutta tietä myös Kalvitsan ja ...
Kaupunginjohtaja näkee kaksoiskuntalaisissa paljon sosiaalista potentiaalia. Kaksoiskuntalaisuusmalli voisi tuoda kuntalaisille paljon etuja. Ilman kaksoiskuntalaisuuttakin suomalaiset valitsevat nykyään itse etukäteen, minkä kunnan terveyspalveluita pääsääntöisesti käyttävät. ...
