Kunnat epäilevät: Essoten budjettia nostetaan tahallaan

|

Essoten seitsemälle kunnalle esitetyt kuntaosuudet vuodelle 2022. Näiden lisäksi Essotessa on mukana Joroinen (7,8 me ja Pieksämäki (26,7 me), joiden kanssa kokonaisbudjetti on 386,2 miljoonaa euroa.

Uuden hyvinvointialueen valtionrahoitus on sitä parempi, mitä suurempi Essoten budjetti on ensi vuonna.

Ensi vuosi on Essoten viimeinen, ja vuonna 2023 sote-palvelut ja pelastustoimi rahoitetaan valtion varoista. Potti, jonka tuleva hyvinvointialue saa, kytkeytyy suoraan siihen, miten suuri budjetti Essotella on vuonna 2022.v
Alueen kunnat epäilevät, että tämä mekanismi on kannustanut paisuttamaan Essoten ensi vuoden budjettia, jonka rahoittavat seudun kunnat omasta pussistaan. Samaa on kuultu muistakin maakunnista.
Essoten lausuntokierroksella ollut budjetti saikin kaikilta kunnilta tyrmäyksen, ja lausunnot sisältävät kovaa tekstiä. Pertunmaa pelkää kaatuvansa, Hirvensalmi ihmettelee, mikä on kuntien vastuulle jätettäviin palveluihin jäävä rahoitus vuonna 2023.

Tulevan vuoden budjettiin ilmestyi myös lisälasku, joka syntyy palkkojen harmonisoinnista. Käytännössä se tarkoittaa, että kun palkat yhdenmukaistetaan, kenenkään palkka ei laske, mutta joidenkin nousee.
Lisäkustannuksia on tulossa kolmetoista miljoonaa euroa.
Essoten budjetti kasvaa muutenkin, joten esimerkiksi Hirvensalmelle koituu Essotesta ensi vuonna noin miljoona euroa suurempi lasku kuin nyt, arvioi kunnanjohtaja Seppo Ruhanen.
– Jos se pitää säästää nyt menoista, pitäisi lopettaa koko varhaiskasvatus ja vähän vielä lisää, Ruhanen vertaa.
Mäntyharju laskee, että se joutuisi nostamaan kuntaveroaan yhdellä prosenttiyksiköllä, tai tekemään lisäsäästöt, jotka olisivat 5,4 prosenttia koko kunnan kuluista soten jälkeen.
Kunnanjohtaja Jukka Ollikainen arvioi, että Mäntyharju joutuu rahoittamaan oman osuutensa kunnan ylijäämäpuskurista. Veroprosenttia ei haluta enää korottaa lisää.
– Verottamalla tätä ei ratkaista, Ollikainen sanoo.

Pienten kuntien talouden näkökulmasta vuodet Essotessa ovat olleet raskaita. Essote on toiminut täydessä laajuudessa vuodesta 2017, ja siinä ajassa esimerkiksi Hirvensalmen kustannukset ovat nousseet viisitoista prosenttia, mutta verotulot ja valtionosuudet vain viisi prosenttia. Mäntyharjun lukemat ovat samankaltaisia.
– Kun Essote aloitti, oli tarkoitus saada leveät hartiat ja tehokkuutta. Kustannusten kasvuluvut ovat kuitenkin olleet hurjat vuodesta toiseen, Jukka Ollikainen ihmettelee.
Hirvensalmen kunnanjohtaja Ruhanen epäileekin, että sote-uudistus johtaa lopulta useiden kuntien kaatumiseen. Pertunmaan kunta ilmoittautuu lausunnossaan yhdeksi ehdokkaaksi, joka sammuttaa valot.
– ”Essote haluaa jättää hyvän perinnön hyvinvointialueelle”, kuten Essoten toimitusjohtaja on lausunut. Pertunmaan kunta kysyy, tehdäänkö se omistajakuntia kurjistamalla ja suorastaan tuhoamalla, kunnanhallitus ihmettelee.

Oman taloutensa kanssa painiva Mikkeli on ilmoittanut kattosummakseen Essoten kesäkuun talousarvioraamissa ilmoitetun luvun, 226,7 miljoonaa euroa, eikä se hyväksy palkkaharmonisoinnin lisälaskua.

 

Uutta aluetta rakentaa Vate

Uutta hyvinvointialuetta suunnitellaan väliaikaisessa valmisteluelimessä (vate), jossa on edustus jokaisesta kunnasta ja toimialalta.
Kustannusten karkaaminen on ollut esillä kokouksissa, mutta elimen päätarkoitus on ohjata uudistuksen toteutumista. Etelä-Savon erityispiirteiksi vate on listannut mm. ikääntymisestä johtuvat suuret menot. Lisäksi asukasluvun jatkuva väheneminen voi samalla johtaa palveluiden alasajoon. Vaten mielestä suuri mökkiläisten määrä tulisi huomioida. Etelä-Savossa on yli 60 000 vapaa-ajan asuntoa, ja niitä käyttää yli 300 000 vapaa-ajan asukasta.

 

Työterveyden myynti Suur-Savolle jäi pöydälle

Essoten hallitus otti aikalisän Etelä-Savon Työterveys Oy:n osakkaiden myynnissä. Tarkoitus oli, että Essoten 49 prosentin omistusosuus myydään osuuskauppa Suur-Savolle, jolla on jo määräysvalta yhtiössä 51 prosentillaan.
Hallituksen jäsen Juha Ropponen (kok.) esitti kuitenkin asian palauttamista käsittelyyn, ja esitys voitti äänin 8–3. Aikalisää perusteltiin halulla selvittää kuntien ja tulevan hyvinvointialueen tahtotilaa.
Myyntiin päädyttiin, kun korkein hallinto-oikeus katsoi, että kuntayhtymän perussopimus ei mahdollista osakeomistusta. Osakkeet oli tarkoitus myydä Suur-Savolle 1,35 miljoonalla eurolla.
Essote suunnittelee kilpailuttavansa itse tarvitsemansa työterveyspalvelut yhdessä tulevan hyvinvointialueen kanssa niin, että palvelut olisivat käytössä vuoden 2022 lopussa.

 

Petri P. Pentikäinen

Bensavarkaudet loppuivat Nesteellä

|
Osalla Mikkelin asemista on vielä mahdollisuus tankata ennen maksua. Vielä pari vuotta sitten rikosilmoituksen tekeminen sujui Mikkelin Lähemäellä toimivan Neste-aseman yrittäjä Janne Rintalalta tottuneesti. ...

Kaksoiskuntalaiset ovat Mikkelille arvokkaita

|
Kaupunginjohtaja näkee kaksoiskuntalaisissa paljon sosiaalista potentiaalia. Kaksoiskuntalaisuusmalli voisi tuoda kuntalaisille paljon etuja. Ilman kaksoiskuntalaisuuttakin suomalaiset valitsevat nykyään itse etukäteen, minkä kunnan terveyspalveluita pääsääntöisesti käyttävät. ...